En tiiä ees et mitä kirjottasin.
Oon tehny huomion, että vuoden 2006 jälkeen mun elämä on muuttunu pikku hiljaa paremmaks ja paremmaks. Yläasteelle pääsyn jälkeen koulukiusaaminen jäi vähemmälle, sillä uskalsin sanoa vastaan. Olin kiinni yhdessä ihmisessä koko yläasteen ajan, joka suurimmaks osaks hallitsi mun elämää. (Välit poikki) Onneks tajusin että mitä mulla on, mulla on Sunrise Avenue! Tää bändi on oikeasti mulle tärkeintä maailmassa! Oon saanu ihania ihmisiä elämään tän kautta, oppinut paljon tärkeää ja ei niin tärkeää. Tärkeintä on, että en enään pelkää olla oma itseni ja uskallan tutustua ihmisiin. Ennen se oli este, kuin se ei olisi oikein? Tän bändin fanien ja bändin kanssa oon viettäny suurimmaks osaks parhaat hetkeni koko elämän aikana ja tuun viettämään tulevaisuudessakin! Ja kysymys kuuluukin, mitä tekisin jos sunrise avenua hajoais? Mä hajoaisin, mun elämä hajois :o Okei, oppisin elämään asian kanssa, sillä kokemuksia on kertyny jo iso iso kasa, mut ei tuollaasia saa miettiä! :) Kiitos kaikille ketkä ootte mun kavereita :)<3 ootte parhaita!