IRC-Galleria

Narsistilla ja psykopaatilla on eroa. Vaikka molemmissa luonnehäiriöillä on samankaltaisia piirteitä (itserakkaus, egoismi, pakonomainen tarve tulla ihailluksi, kyvyttömyys nähdä itsessään huonoja puolia jne), niillä on yksi tärkeä ero:
Narsistilla on tunteet.
Psykopaatti on täysin tunnekylmä olento, ja hän on kyvytön minkäänlaiseen empatiaan.
Riippuen ihmisestä, narsistilla yleensä on normaali tunne-elämä ja hän kykenee empatiaan ja asettamaan itsensä toisen asemaan. Siinä on vain se ongelma, että narsisti usein kuvittelee muut samanlaisiksi kuin itsensä. Narsistin tunne-elämä on teini tasolla, mutta
psykopaatilla se on jäänyt uhmaikäisen tasolle.
Narsisti kykenee palautteeseen, jos hän saa osakseen ihailua, imartelua ja tunnustusta: silloin hän pystyy arvostamaan myös toisia ja kykenee rakastamaan ja kykenee empatiaan.
Psykopaatti sensijaan käyttää toisia ihmisiä häikäilemättä hyväkseen - hänelle toiset ihmiset ovat vain pelinappuloita ihmissuhdeshakissa.
Narsistia voi sietää ja hänen kanssaan tulla toimeen, jos häntä osaa käsitellä (antaa hänen tuntea olla ihailtu, kunnioitettu jne) ja osaa puhua hänet ympäri. Häntä on kohdeltava kuten kissaa: kissaa ei voi komentaa, mutta kissa on manipuloitavissa.
Psykopaatin osalta ainoa vaihtoehto on juosta karkuun niin kovaa kuin pystyy, sillä uhmaikäisen tunne-elämä yhdistettynä aikuisen älykkyyteen on äärimmäisen vaarallinen yhdistelmä.