IRC-Galleria

Onko sinulla toivetta elämältä? sellasta ammattia mitä haluat tehdä elämässä. harva sitä tän ikäsenä tietää. ite valitsin rumpujen soiton, kuvittelen itteni joskus kaukaisuudessa ammatti muusikoiden riveissä. automaattisesti tuli tietenkin mieleen bändi. bändin rumpalina. ehkä sitä ei olisi just se suosituin tyyppi mut kuitenki osa sitä porukkaa. menestyä sen mukana ja reissata kiertueilla. kaikki tämä tietenki vaatii aikaa niin maan perkeleesti. itse olisin valmis uhraamaan elämäni hevirumpalin uralle. mitä jos mahdollisuus iskeytyy nenän eteen joka kysyy liitytkö pändiimme vai et? omia biisejä on levyä varten, tarvitaan vaa rumpali. siinä tilanteessa tyhmempiki sanois tottakai. biisit on hienoja, kyllä mä ne opin. on kokopändi koossa, rumpali pari kitaristia ja synisti. basisti vähä epävarma mut niitä nyt löytyy joka nurkasta. sitä alkaa samaistua ideaan et on se pändi, se jolla pääsee sinne huipulle. se josta on aina unelmoinut. mut loppuje lopuks mitää ei saa ilmaseks, jossai vaihees harjottelua sitä huomaa ettei oo oppinukkaa nii paljon ku mitä ois odottanu. sitä alkaa ajattelee et en ehkä opikkaa näitä biisejä iha nii nopeesti ku sitä on puhunu. sitä alkaa pelkäämää et potkastaan ulos bändistä, jonka piti olla se tie sinne kaukaisuuteen. ammatti muusikoksi tai mikskä sitä nyt ikinä voikaan kutsua, hevi uran huipulle varmaan selvällä suomella. ja sit kun sitä yks päivä menee kaupungille viettämään iltaa naisen kanssa soikin puhelin. kitaristi soittaa, "mitähä sillä o asiaa" sitä ajattelee. sovitaan tapaamispaikka. meen naiseni kanssa sinne ja sit puhelin pärähtää uudestaan. kitaristi soittaa uudestaan ja pyytää tulemaan vähä sivummalle, YKSIN. paha aavistus. jotain on vinossa. menee sivummalle missä koko pändi onkin koossa, kitaristi avaa suunsa....
......
onko sinulle ikinä sattunut niin että sekunnin murto osassa tajuat mitä seuraavaksi tapahtuu. miten kauheaa se ikin onkaan tajuat että nyt se pahin pelkoni on käymässä toteen.....
......
.....ja sanoo etten ole tarpeeksi hyvä rumpali niiden porukalle. sieltä se tuli. se mitä on koko ajan salaa pelännyt mutta uskotellut itselleen ettei tule tapahtumaan. sitä tulee niin tyhjä olo. muu pändi yrittää sanoa jotain mutten enää kuule. sitä vilahtaa päässä kaikki se mitä on kuvitellut saavuttavansa sillä porukalla. kaikki se minkä vuoksini olisin uhrannut vaikka kiveksensä. sitä ajattelee kaikkea sitä. kaikki se valuu viemäristä alas. elämän halu heikkenee kun tajuaa ettei ole enää sitä tulevaisuutta taattuna sen pändin kautta. ei ole suunnitelmaa mikä tulee isona. kolmen kuukauden työ valuu pöntöön. miettii mitä tässä elämässä enää on? ei ole sitä millä päästä sinne minne on aina halunnut. spottivaloihin lavalle esiintymään hevikonserttiin. sitä masentuu masentumistaan kunnes tajuaa että bämdi on vain yksi monista teistä sinne huipulle. sitä soittaa idolilleen ja kysyy kuinka hänestä tuli niin hyvä ja hän vastaa että treenaamalla. sitä se on! se miksi minut heitettiin mäkeen! treenaamista! sitä herää henkisestä koomasta ja huomaa kävelevänsä kotia kohti sateisena iltapäivänä. sitä tulee kotiin vaihtaa vaatteet ja lähtee heti täyttämään idolinsa neuvoa. treenaamista. sitä katsoo itseään peilistä ja katseella merkkaa kaikki lihakset joita käytetään rumpujen soitossa. sitä tunnistaa pohkeet joita tarvitaan tuplapedaalien käytössä. toteaa äkkiä rappusten juoksemisen treenaavan pohkeita, heittää verkkart päälle ja mp3 mukaan. heviäkorvaan ja pohkeita treenaamaan. yhtäkkiä kaikki onkin niin simppeliä. sain potkut koska olin soittanut liian vähän. sitä miettii miten paljon treenasikaan eikä se loppujen lopuksi se 3h viikossa olekkaan niin hirveästi. sitä suunnittelee uuden suunnitelman jossa repii kaikki dataus ajat päivistään kymmeneen osaan ja laittaa niistä 9/10 treenaamiseen. koulukäynti on vain pakollinen välikkö joka kaikkien on käytävä. sitä kautta valmistun joksikin jota tarvitsen vain osan elämää. sitten kun on pelit ja vehkeet ja aikaa treenata niin paljon kun sielu sietää on jo pitkällä, sit puuttuu vaan se tahto treenata. JA SITÄHÄN TÄLTÄ JÄTKÄLTÄ EI PUUTU!
.......
lenkiltä tultua sitä miettii mitähän se pändi tekee ilman mua. hmmm. ettii uutta rumpalia ehkä... jos ne oikeesti aikoo soittaa nii hienoja biisejä joita mulle näyttivät niin ihmetteln jos ne löytävät jonkun yhtä ammattimielisen rumpalin kuin, joka osaa siis soittaa ne biisit. ehkä tässä samalla vielä vituttaa etten itse ole enää osa sitä porukkaa mutta silti, ajattelen loogisesti ja tajuan että jos kitaristit menee ristikkäin armeijaan ja inttiin niin että toinen jouluna ja toinen perään kesällä ja tulevat ulos vasta vuoden päästä, ja pändi haluaa ennen sitä äänittää vielä demonkin niin sanon suoraan että tulee PIRUN KIIRE! en sitä että ois jotain sitä vastaan mutta se tuntuu vaan jotenkin, niin..... hmmm.... hätiköidyktä. jos löydätte lottovoiton ja saatte sellaisen kun haluatte niin onneksi olkoon.


omistettu kaikille kunnianhimoisille muusikoille jotka jossain vaiheessa elämää ovat epäonnistuneet mutta silti jatkaneet soittamista

onnea Enthring:ille rumpali etsinnöissä