IRC-Galleria

Mä olin jo miettiny valmiiks tän,
alust loppuun tän mun elämän.
Olin varma et en löydä ketään mun vieree,
kaikki mun jutut meni aina niin vitun pielee.
Sit tapasin sut enemmä ku yllättäen,
nyt jotenki kaikki jutut niin eri taval näen.
Oon miettiny sua enemmä ku ikin mitää muuta,
sitä mitä oot, sun silmii ja sun suuta.
En ees tunne sua viel tarpeeks hyvin,
mut nyt jo tiiän et mua sattuu jos tän tyrin.
Ehkei kaikki mee niinku yhes mietittii,
joskus elämäs tulee vastoinkäymisii.
Mut oikeesti mä haluun vaan et tiiät tän,
ehkä se oot sä joka muutat mun elämän <3

On se jotenki outoo ku ei ikin opi mitää,
miks aina ne samat virheet tehä pitää.
Kulkee niit samoi polkui, ku sehän on tuttuu,
viimeks vaan silläki polul meni kaikki päin vittuu.
Pitäis osata aina poimii ne hyvät asiat kaikest,
minkä takii, miks kaikest pitää tehä nii vitun vaikeet.
Tottakai elämäs on hetkii jota ei kandee muistella,
mut täytyy myöntää et joskus on vaan pakko vastatuulee luistella.
On pakko oppii siit kaikest paskast ja raskaasta,
joku päivä ne opit on ainoot jotka auttaa sut ylös alhaalt maasta.
On helpompi jatkaa ku tietää et joskus on totaalisen nolla,
sä oot kuitenkin täl elämän merel vaan yks vitun väsyny jolla.
Muistat vaan virheistäs oppii ja jaksaa hymyillä,
koska jos joku ni sä teet kaiken tyylillä. <3

Mitä on elämä, ilman elämää,
siin on mulle vähän mietittävää.
Istun taas yksin himas ja mietin,
kenen vieres taas yöni vietin.
En kestää enää kattoo ees peilii,
mietin vaan sua ja meen pitkin seinii.
Eka halusin sut mun elämäst pyyhkii,
kääntää uuden sivun, enkä sun takii nyyhkii.
Sit tajusin jotai vitun tärkeet,
ei elämäl ilman sua oo mitään järkee.
Joka aamu sun takii herään,
sun kuvii ajatuksiini kerään.
Silti mus ei oo tarpeeks miestä sanoo sulle,
et se oot sä joka tuot tän hymyn mun huulille. <3