IRC-Galleria

Nii sitä vaan OLTIIN nii.
Lappeenrannan tuolla puolen, varsinki jos Ekiltä kyssyy.. (Sama se, Lappeenrannallaki on tuo ja tämä puoli! ;> )

Perjantain menomatka oli aika mukava; Fiiliksellä lähettiin, ravintelivaunun lonkerit riitti ihme kyllä. Lentokentällä levollista kunnes yhtäkkiä Metan soitto keskeyttää meijän rauhallisen PICNIC-kaffehetken samalla kun kentällä pauhhaa kahen minnuutin vällein; "Pahoittelemme turvatarkastushenkilökunnan työnseisausta". Meitä ei mikkään kuulutus liikuttanu sitä ennen, ei turhaa stressinpoikastakaan, ei huolta huomisesta. Ei meillä viiellä ollu niitä vielä matkassa. Onneks Metta saapuu kentälle ajoissa ja näkkee helevetillisen jonon pihalla, nappaa meijät remmiisä ja sitte sitä mentiin, saatiin heti höyryt kohilleen.
Päästiin siinä sitten keikistelemmään uutisiinki, kun media tykkäs meistä. Aika erikoinen tilanne, kun joutu helekutin pitkän jononhännille ulkoilmaan (?) oottelemmaan ommaa vuoroasa turvatarkastukseen (~3km?). Lento myöhästy reilun tunnin, pieni murhe; toiset ei ollu päässy lähtemään olleskaan. Sitä iltaa siivitti myös erinäiset viestit kotopuolesta; enolla oli ollu kytöpalo, tuttu oli ajanu kolarin, toiset tutut toisen kolarin. Voi apua herrrajjumala, kävi kyllä ajatuksissa, että mikäs se on meijän kohtalo..
Meijän kohtalo päätty niinki mukavasti että KOSin lentokentällä oli vastassa tarantella (?), nätisti nous Timppaa tervehtimmään sen polvelle! Yks suomalainen mies ympärijurrissaan selitti pelastaneesa Timpan hengen, oi mikä mies! Kaiken onneks mie en joutunu kohtaammaan kysseistä petoa, oisin bannaanivenneilly heti paikalla ite takas Hkiin. Sääli vaan kävi niitä ihmisiä, jotka ootteli vielä laukkujaan tietämättään, että yks hullu hämähäkki jaloissa, hyiiiih..

Sinä iltana ei sitä partyämmään ennää ehtiny ku vähäse venähti menomatka, mutta kaikki seuraavat kuus iltaa meniki sitte baarikatuillessa. Aaa sitä kilpailua mikä siellä baarikadulla oli. "Istu tähän nii saat juomaa.." "Tuu kahtoo meijän baarin meininki, halluutko jottai juotavaa.." Halvat illat oli ja kaatojurrissa oltiin varsinki se eka ilta, lauantai ;( aika monta muuta ahhahaha.) Metta & Timppa & Janica show tiskillä @ Saloon Tex. Tähtisädetikkujen loistoa, koroilla särettyjä laseja ja pulloja, juomaa suoraan tiskiltä pullon suusta hien sammuttamiseks, tupa täynnä yleisöä, whii! Illan saldo 17 juomaa, kaks ite maksettua. Ja happy hour toimi joka paikassa aina riippumatta kellon ajasta; kaks juomaa, yks hinta. AAAA. Pohjoismaalaisten suosima baari, Upstairs; ruotsalaiset ukot kukkamekoissaan, naisten bikinit ja stringit jalassa ja tanssipaikka lähes ainoastaan tiski. Kreikassahan tarjoiltiin kyllä drinkkejä ruoanki jälkeen for free or a fishbowl jos kilttejä oltiin. Fishbowl tyhjeni eräs ilta 12 pillillä kuuen ihmisen ryystäessä yhessä keltapunasta San Francickooa mahollisimman noppeesti. Kiitos suomalaisen miehen ku yllytti meitä hulluja. Tulos; 20 sec ja helevetin kylymä olo? Videoclipillä ikuistettu tapahtuma. Ne baari-illat oli ihan uskomattomia, kerran ehittiin ryystää kynttilän valossaki drinkkiä. GREEN HOPPER, kurr. OO LIKE IT LIKE IT!

Meijän Michele oli luksusta. Tilavat kolme kaksioo parkettilattioineen, jolle muuten teki Metan ja miun puolen litran likkööripullo jääkaapista nätin lennon (sorry Alkon mies..). Suihkut, jääkaapit, nätit kalusteet ja himo parvekkeet tai kaks / per huone! Siellä sitä tuli monet Passot nautiskeltuna spriten kera ja monet korttipelit pelattuu. Meijän kolmen asunnon parvekkeitten sijainti mahollisti auringon oton parvekkeelta käsin nii aamusta kun illemmallaki, aww. Totaalisen nättiä.

Tykästyin Kreikassa ihmisten kohteliaisuuteen, vaikkaki välillä meinas vähä rassata kun joka paikassa huuellaan syömään, "just eaten", ja jokkaisen ruokaukon kanssa ois pitäny jaksaa lörpötellä ummet ja lammet. Hello Greece vaan. Onneks meillä oli Timppa, itse kärsivällisyys, muut harppoo ohi ja Timppaa metästää mainioimpia ruokatarjouksia ja hankkii samalla numeroita, joista ilmasia juomia, hahhahaha... Ekoina päivinä hukassa, missä ollaan, oikee/vasen? Timpan aavistuksen suunta vei meitä pitkin KOSsin saarta; raunioille ja tietysti, minnekkä muualle ku Alkolle!

Sain mukavasti väriä Kosilta, mukavasti jalkapöyät palo ja turpos totaalisesti, ja selittelin sitte Turkin Bodrumin kaupungissa käyessämme kenkäkaupassa kenkäkauppiaalle "No i can't i have RED feet..", kun kyseli että voinko ottaa sukat jalasta testattaessani erräitä sandaaleita. Vähä se kahto sillee hoooooo ja mie ihan ihmeissäni alan selittää, että no kun olin rannalla ja aurinko ei ollu miun kaveri. Sitte vähä mietitytti, että entäs jos ne sandaalit ei sovi ees jalkaan ku oli nii korkeet kantapöyät, huh, menihän ne. Vähä se ois kahtonu että mikä saatanan elefanttitautiinen tuoki on. Hahhahahaha. White like milk but red feet, oh no..

Olin myös erittäin fiksu reissulla näin muutenki.Tillailin fast food -paikassa seuraavanlaista; "I would take one bottle of waiter.." "What?" "Waiter.." "Öööäää? Water?" "OOO YES WATER oh no.." Waiteri naama punasena siinä noloissaan ja porukka räkättää täyttä häkkää. Janica ja sen tilailemukset, kyllä en sinä iltana kahtonu ennää siihen waiteriin päinkään, hohhoh. Onko veikkauksia miks sitte loppuloman ajan tillailin ylleesä cokea wa(i)terin sijjaan? Tai jos wateria tarvis tilata nii piti oikein miettii sanomiset viimesen päälle ennen ku mölläytti. Ei höyryä ilman tulta, ei altaallakaan. Ei.

Turkin 'mukavasta' laukkumyyjästä jäi pelkästään huono kuva, myi miulle ruosteisen, liimat irrottaneen laukun "special prize for u" Niinpä niin. Turkin sandaalitki pikkuse otti damagee jo heti ekana baari-iltana ja mustan topin olkain räjähti kesken baari-illan.. Laatu on huima, hinta nätti! <3 Selvittiin ja rytkyy lähti mukkaa.

Kreikassa oli ihan mahtavaa ruokaa, voi että kaipaan vieläki sitä tonnikalasallaattia meijän hotellin vastapäätä olevasta ravintolasta, josta muuten eräski ilta vetäsin varmaan 3 tequilaa ja 4 jägermaisterishottia alkajaisiks. For free. Spaghetti bolognese, kiinalaisten nuudelit, pizzat, greek salad. Omnom. Paitsi saatanan yheksän euron sämpylät, kääk!

Syötiin siis hyvin, rintakarvat vaan reissun viimesenä päivänä oli pompsahellu Miikan special ice greamiin, vaikka Turkissa ehittiin jo varrautuu kauluspaitasen rintakarvapöhheikkösen ukon karvoihin.. Nehän tuli vastaan, tosin Kreikassa, oli sitte kiva lähtee kotiakin kawwoja karkuun :*)))))

Siihen oli hyvä päättää reissu, vaikkakin ikävä jäi armoton ja hinku lähtee uuestaan. Sinä yönä ukkosmyrsky yllätti meijän Thomas Cookin yläilmoissa, naurunremakkaa Metan kanssa. "Naurattaa, vaikka ei oikkeesti naurata". Vittumaisinta vaan matkustaa ilta/yö/aamu, tuntu ikkuisuuelta. Ja kestihän se oikkeesti jottai 18h yhteesä. Läskilaukku kainalossa kotia, sen pulskasuuen takia Hkin lentokentällä vilustuin, kun ei uskaltanu avata sitä, enkä myöskään tahtonu antaa muille sitä sammaa iloa kuin hotellilla; 15 min laukkua kiinni, puf puff, aika toivotonta. Toivotonta oli kyllä Paavo Pesusienenki elämä; Timppa ja Miika hengaa ainoastaan yhen illan Paavo Pesusienen kanssa kunnes armoton mökä alkaa kuuluu "Saatana tuo baarimies oli väkivaltanen ja Paavo kuoli (= ilmat pihalla)

KIITOS Timppa, Tiina, Metta, Eki ja Miikatsu erinäiset uuet tuttavuuet. Teijän kanssa oli lystiä! Janica oli ihan onareissaan koko loman. Uuestaan, joko nyt?!


Ps. Kun ihmiset Kossiuvutte joskus nii kokkeilkaahan Mäkissä tilata BABY MAC! Myö jostain kekkastiin joku saatanan baby mac, jota ei ollu olemassa ku meijän mielessä, testattiin ja kyllä sieltä sapuskaa tuli.. Ja sen jälkeen lihan palaset nenästä, Metta nii ;>

Pss. Ei tämä stoori oo nyt minkään veronen sen koetun kanssa.. Myh. Kaipaan niitä aamu kello seittämän klopsutteluja hotellille med Metta!

Kun on asteltava Kuopioon tradenomikoulutuksen pääsykokkeisiin jakkupukkuun somistautuneena, salkku käessä, korot kopsaen.

Niinkö. No ehkä. No ehkä ei ihan.

Lykkyä minä.

Tarvihtee kalavakkuutuksen

Yo-päivä oli kertakaikkisen ihana, vaikka töitä joutuki tekemmään, kun alkoholin juonti tökki. Mie syytän siitä kello kolmen punasta Elyseetä, mutta pitihän sitä JAMASitella! Juukalaiset Grass hopperit testattu, omnom. Vaikka myönnettäköön, Cactusten ruohojuomat mennee rutkasti eelle.

Maija mehiläisenä tuli pörrättyy eilen, vaikka olinki kiltti semmonen, enkä ees pistelly.. Pahemmin. Sain kivat todistukset (päättötokarin keskiarvo 8,8 khih) ja yo-tokarikaan mikkää huono ollu. Sain toki lahjoja ja rahhaa, viinaa, herkkuja, mielettömän määrän kukkia (maljakot varmaan loppu kesken) ja hyvvää seuraa.. Ja muistoja.

Aa nyt on käsissä ja kaulassa hoppeita blingejä ja kohta uus kamera. Mutsihan se korollaan tuhos eilen miun kuvausvehkeen, kaikella tarkotuksesa; mutsi ja iskä oli miettiny ostavasa miulle uuen kameran, miulla oli käyny omassa mielessään uus nohevampi kamera. Uus vempele on nyt oikkeesti sitten tulossa, jätetään tuo ruuvisa tiputtanu rottelo historian kirjoihin.

Koko vaara raiku kun humpat pauho pihamaalla hienossa säässä ja boolimalja tyhjeni sen minkä ehti. Suku on pahin, sukusodilta säästyttiin kuitenki kumman kaupalla, huh! Sää se on puhheenaihe paras..

Janica kyselee Raunilta, onko booli tujua, Rauni vastaa, että kylläpä tämä kiikku heiluu hyvin..

Kaiken huipennukseks olin rytmikonneen (samba-Piia) kaveri, jolla on nyt vähäse haikeutta på sätt och vis, kun kuulen vieläki pään sisällä Metan esittämän Maailma on sun -biisin ja Annan pyssäyttävät sanat. Siis ikävä on nyt jo näitä miulle tärkeitä ihmisiä, ettehän mee pois, elkää ikinä menkö.. Kaikki tuntuu nii lopulliselta. Jäähyväisiltä. Snif.


// KOS-kertomukseen ei oo vieläkään aikaa, hoppu on armoton..

Ja Pahatar; tuo kakussa oleva valkonen juddu ei oo pallo, vaan lakki ylhäältä katottuna ;>

Iskekääpäs tänne potentiaalisia boolireseptejä ylppäriäni varten!

Melko mokkasia ylityötäytteisiä päiviä ja kymmenen rautaa tulessa. Onneks on tulta, sillä ei höyryä ilman tulta.
Huomenna oisin voinu nii mielelläni tintintiididiidi med my honeys..

Jynssäsin sitte tunnin terassia vimillä ja kaiken maailman litkuilla katuharja kainalossa ja hihathan heilu!

Uskovaiset putte possu -mummelit muistaa minnuu; seteleitä ja onnittelukortteja tipahtellee postiluukkuun ja miks; oon niitten idoli TK-paita päällä, I guess.

Kosin matkasta tullee juttua kuhan saan ajatukseni muotoon teksti, oli se semmosta.
Hankaussähköä. Kärsivällisyyttä pelliin siis.

Minä, silverfix & siiri

Okei oltiin Pännän kanssa toisessakin kohtaa. Sekuntti. Jeij.

Huomen aamulla reitti on seuraava;
Juuka -> Jns -> Hki -> Greece, KOS

Henkivartijoitani retken ajan ovat _regina, Tintterella, MMetta, Timppa ja Miikatsu

Niska limassa samalla kun hirvet örissee..

(Ei tuu ikävä...)

Avauduin, nyt yks salaisuus vähempänä (uskomatonta...)

Hengissä, vaikka vähän tärisyttää.

Kiitos siulle.