Aah, eeh, iih... :) Oltiin siis Vekaralla käymässä, ja olen vieläkin ihan ekstaasissa. En ole koskaan kokeillu, mut jotain tämmöstä sen täytyy olla. Kierrettiin paikoissa ja käytiin sotkussa kahvilla ja ja ja... Tykkäsin NIIN paljon. Jo pelkästään se kuinka jotkut varusmiehet ei tuntunu saavan meistä silmiään irti oli helkutin piristävää :D Pidetään siis luennontyyppinen taloudenhoitoon liittyvä esitys alokkaille maaliskuun alussa. Siis raha-asioista. Kerralla auditoriossa alokkaita on n. 80 kpl, et voi olla siin ja siin et ne saa ees suurimman osan kuuntelee mitä puhutaan. Kuraattori hieman kyllä jo vihjas, että 3 tytön pitämä luento aika hyvin saa varusmiesten huomion yrittämättäkin. Hieman jänskättää jo valmiiks esiintyminen, mut eiköhän se hyvin mee. Jee. Kiva että mennään ja kiva että oltiin. Hieman alkaa taas kaivertaa se, et kuinka itekin ois halunnu intin käydä. No jätän mainitsematta syyt miksi en ole sitä käymässä. Niitä kuitenkin on tai no yks ainut ratkaseva. Kuitenkin.
Hehee, ei heti uskois täst innosta, et ei ollu ees eka kerta kun olen armeija-alueella käynyt. Oon kuitenkin muutaman tunnin elämästäni viettäny Parolassa, jossa myös pääsi kiertelee ja ne panssarivaunut... <3 Näin siis jopa minä löydän pienistä asioista suurta iloa.
Maaliskuuta odotellessa :)