Sininen pimeys
ikkunalasin takana
kynttilän liekki
vangitsee sieluni syvältä
Enkä tiedä
tarkoittavatko nämä sävelet
jäähyväisiä
onko ilotulituksen aika
hajota revontuliksi
onko Atlantin pauhun aika
hiljentynyä
jäähtyneeseen Itämereen
Valkoinen ensilumi
laskeutunut hiutale kerrallaan haavoilleni
tämä lumituuli
satuttaa arktisella kauneudellaan
puhaltaa lävitseni
alkuun
vaikkei mikään ole ennallaan
Sinun äänesi kynttilän tanssivissa varjoissa
minun sisälläni
katseesi
minun silmissäni
Lumituuleen ajatukseni luoksesi
tiedän löytävän sinut
sieltä jostain