Istun hiljaa
mietin menneitä
en oo päässy susta yli hetkessä
kaikki masentaa
pää painuksissa
etsin päivää
kadotin sen hetkessä
illat pimenee
päivät lyhenee
lämmin pakenee
kelmä tuuli puhaltaa vasten kasvojani
viima salpaa hengitykseni
katson tähtii ja mietin meitä
sitä miks tää ei voinu onnistuu
ikävä viiltää rintaa en henkeä saa