Ensinnäkin...purukalusto on kunnossa! Hieman poistivat hammaskivee (auts!), mutta reikiä ei ole, yläkerran viisastava hammas ei vaivaa ainakaan toistaiseksi, eikä alapuolen kaverit pysty tulemaan pintaan ollenkaan. Ainakin toivottavasti...hieman mainitsi huulikorusta, ienraja on vähän valahtanut alaspäin ja ehdotti, että hankkisin pehmustetus tai silikoonisen tapin. Sillä tavoin voisin pitää rakkaan koruni.
"Koelaulut" meni hyvin, nastaa oli päästä pelleilemään taas mikkivehkeiden kanssa. Pöydästä löyty monia erilaisia kaikuja, kuin vain se perus. Leiristä oli hyötyä siinäkin mielessä, että oppi säätämään itselleen mikkisäädöt edes vähän sinnepäin niin, että äänikin kuuluu eikä mikki kierrä niin herkästi. Mutta jätkät innostu, eli tätä nykyään meikäläinen painaa solistina kahdessa eri orkesterissa :). Tämän kokoonpanon kanssa keikkaileminen tulee olemaan aikasemmin ajankohtaista, jossain vaiheessa ilmeisesti haluavat tehdä omakustantaisen levynkin. Syksymmällä keikkaa siis, toivottavasti! Tyypit oli tosi mukavia, oli helppo tulla ihmisten kanssa toimeen. Eli kemiat toimi :). Se on kyllä äärimmäisen tärkeää, koska keikkavaiheessa ja treeneissä saa niin paljon energiaa yhteishengestä.
Pari päivää oli tässä hieman huonoja, mutta nyt asiat on taas hyvin :). Ja näitähän tulee, ylä ja alamäkiä.
Mutta nyt paistaa aurinko, siitäkin saa virtaa ja olen erittäin tyytyväinen elämääni. Asioilla on merkitystä, mutta uni ja asenne ratkaisee loppupeleissä paljon.