IRC-Galleria

Jep jep, viikonloppu meni hengittelyn merkeissä. Perjantai-yönä heräsin koiran hullutteluun, lähin käyttämään sitä ulkona ja tajusin, ettei henki kulje kunnolla. Ajattelin sen olevan ohimenevää, enkä välittänyt...no tilanne on päällä edelleenkin, ilmeisesti palleassa on jotain häikkää. Tuntuu, kun joku löisi ilmat pihalle jatkuvasti, ei tavallaan koske, mutta koskee. Tänään lääkäriin...

Ja perjantaina yritin mennä luovuttamaan verta, mutta hemoglobiinitestien mukaan nekin arvot on laskenu roimasti alaspäin.

Muuten olo on ihan ok...jännä nähdä, mitä tänään todetaan :D.

Jamit meni hyvin, oli huippu "boogie". Sain pari fania ja kyseltiin jo keikkaa ;). Huomenna laulua, laulua, laulua ja laulua! Tänään Teemun kanssa hempeilyä, hullutellaan välistä hullun hulin kanssa.

Jos eiliset puheet pitää paikkansa, saattaa olla, että kokeille yhen blues-kokoonpanon kanssa yhteistyötä!

Juuri tulleen tiedon mukaan pääsin pedioppilaaksi! Ensimmäinen laulutunti on torstaina :).

Eilen oli ne pedioppilas-kokeet, olin toisena laulamassa. Valittiin simppeli balladi "Let it be", ja enköhän minä mennyt ja sekoillut sanoissa :S. Äänikään ei ollu kunnolla avautunut vielä siihen aikaan, tuli hieman takaa ja huokoisesti, ei niinkään kirkkaasti edestä. Ja hengityskään ei mennyt yhtään sinnepäinkään, vatsa ei saisi supistua sisäänpäin, mutta niinhän siinä vain kävi :D.

Hoh hoh...miksiköhän se yleisön edessä on niin paljon helpompaa, mutta toisten laulajien tai laulunopettajien edessä ei?

Minnalle purnasin munailustani, mutta hän sanoi, ettei mulla ole hätää. Lopulliset tulokset tulee tänään, mutta hänen mielestään minut valitaan :).

Mutta tänään jamit, eikä tekniikkaa mietitä sitten ollenkaan :). Sitten vain fiilistellään ;).

Eiliset bänditreenit oli mukavat, saatiin kappaleet kivasti kulkemaan! Lisää kappaleita kehiin, ulkoa opettelua ja sitten keikalle!

Eli eli...eilen soitti konsalta laulunopettaja, hain pedioppilaaksi AMK:n ja innokkaita ilmoittautuneita oli paljon, joten he järjestävät laulukokeet maanantaina. KÄÄK! Toivottavasti menee hyvin, vielä ei ole hajuakaan, minkä kappaleen siellä vetäisi. Mutta tänään laulutunti, katotaan Minnan kanssa eri vaihtoehtoja ja valitaan parhain...

Maanantaina on myös bänditreenit, johon mun pitää kattoo kaks uutta kappaletta ja harjotella myös kahta aiempaa. Huomenna on teemun synttärit, lauantaina serkun häät...eli kiire tulee! Pitää yrittää huomenna ruokatauolla laulaa töissä ja kaikkialla, missä vaan pystyy. Sama lauantaina. Sunnuntaina sitten voikin jo harjotella ihan vapaasti omassa kodissa...ja maanantaina vielä ruokatauolla töissä.

Mutta ihanaa tämmöinen pieni kiire ja tekemisen tunne, musiikki herättää eloon ja on ihan eri meininki kuin hiljaisena kautena. Sitä on niin onnellinen, että pääsee tekemään, vaikka kiire tuleekin. Ja ihanaa, jos tästä eteenpäin on todella aktiivista tällä saralla!

Aika useestikin tulee uppouduttua musiikin maailman niin täydellisesti, - johonkin kappaleeseen tai tekniseen ongelmaa - ettei huomaa laulavansa oudoissa paikoissa. Koiraa ulkoiluttaessa, kävellessä jonnekin, työpaikalla matkalla vaikka ulko-ovelle. Havahtuu vasta kun huomaa ihmisten kummastuneet katseet, kun yks alkaa hyräilemään itsekseen ihan yllättäen :D. Tulee sellainen kylähullu-fiilis ;).

Niin ja tiistaina on jälleen jamit, sinne pitää niitäkin biisejä vielä käydä läpi. Onneksi on tuttuja, ei oo hirveesti opeteltavaa.

Ensinnäkin...purukalusto on kunnossa! Hieman poistivat hammaskivee (auts!), mutta reikiä ei ole, yläkerran viisastava hammas ei vaivaa ainakaan toistaiseksi, eikä alapuolen kaverit pysty tulemaan pintaan ollenkaan. Ainakin toivottavasti...hieman mainitsi huulikorusta, ienraja on vähän valahtanut alaspäin ja ehdotti, että hankkisin pehmustetus tai silikoonisen tapin. Sillä tavoin voisin pitää rakkaan koruni.

"Koelaulut" meni hyvin, nastaa oli päästä pelleilemään taas mikkivehkeiden kanssa. Pöydästä löyty monia erilaisia kaikuja, kuin vain se perus. Leiristä oli hyötyä siinäkin mielessä, että oppi säätämään itselleen mikkisäädöt edes vähän sinnepäin niin, että äänikin kuuluu eikä mikki kierrä niin herkästi. Mutta jätkät innostu, eli tätä nykyään meikäläinen painaa solistina kahdessa eri orkesterissa :). Tämän kokoonpanon kanssa keikkaileminen tulee olemaan aikasemmin ajankohtaista, jossain vaiheessa ilmeisesti haluavat tehdä omakustantaisen levynkin. Syksymmällä keikkaa siis, toivottavasti! Tyypit oli tosi mukavia, oli helppo tulla ihmisten kanssa toimeen. Eli kemiat toimi :). Se on kyllä äärimmäisen tärkeää, koska keikkavaiheessa ja treeneissä saa niin paljon energiaa yhteishengestä.

Pari päivää oli tässä hieman huonoja, mutta nyt asiat on taas hyvin :). Ja näitähän tulee, ylä ja alamäkiä.

Mutta nyt paistaa aurinko, siitäkin saa virtaa ja olen erittäin tyytyväinen elämääni. Asioilla on merkitystä, mutta uni ja asenne ratkaisee loppupeleissä paljon.

Aika kuluu kyllä nopeasti. Portugalissa oli ihanaa, kiitos houstillemme Joannalle kaikesta, ilman häntä tuskin olisimme nähneet ja kokeneet niin paljon :). Jossain vaiheessa pitää laittaa kuvia reissusta...mutta ei nyt!

Huomenna on eräänlainen koelaulu-tilaisuus, eli tänään pitää laulaa ja katsoa tarvittavia biisejä. Viikonloppu meni railakkaasti, Aino (sieltä leiriltä) tuli käymään ja lauantaina oli kaverin läksiäiset. Niin ja perjantaina käytiin Ainon kanssa kuuntelemassa Erja Lyytistä peräniemen kasinolla, oli hieno keikka! Ihana oli nähdä Ainoa pitkästä aikaa :). Tiitukin muutti melkein naapuriin uuden kissanpentunsa kanssa, menen tänään töiden jälkeen käymään siellä...mukavaa saada ystäviä lähelle :).

Niin ja serkkukin oli lauantaina yötä, sitäkin oli mukava nähdä pitkästä aikaa.

Nyt viikonloppuna on toisen serkun häät, mennään sinne teemun ja siskon kanssa, eli kostea viikonloppu jälleen luvassa. Huomenna on koelaulujen lisäksi musiikin teorian pop&jazz puolen 3/3 tunnit, teoria-opinnot alkakoon! Jos solfa menis sitten hieman paremmin seuraavan vuoden pääsykokeissa...

Keskiviikkona hammaslääkäri, rutiinitarkastukseen menen kun en ole vuosiin käynyt. Näillä näkymin laulutunti torstaina, ellei purukalustoa revitä ihan maan tasalle...ja perjantaina ratsastus! Urheilua välissä ja hulluttelua koiran kanssa. Ja tietysti laulua.

Meinasin jo musiikkileirin jälkeen turhautua, kun tuntu ettei millään rintamalla tapahtunut mitään. Nyt tuntuu, että pääsee taas kunnolla treenaamaan ja tekemään, toisenkin bändin treenit pitäis alkaa pikkuhiljaa...ainakin toivon niin! Kaipaa niin kovasti aktiivisuutta, tylsää laulaa päivästä toiseen yksin kotona. Lisäksi haluaisin jo kovasti keikkailemaan, Henkan jameissa tietty pääsee esiintymään, mutta ei ne pari kappaletta tahdo enää riittää...haluaa enemmän! Haluaa kehittyä, saada kokemusta ja entistä enemmän varmuutta omaan tekemiseen. Haluais saada inspiraatiota uusiin kappaleisiin...kaikkea.

Mutta ehkä se nyt vilkastuisi, todella...toivotaan huomisista koelauluista menestystä ;)!

Jeps jep, huomenna lähtee lento!

Nokka kohti lämpöä ja kaikkea :P...

Oli kivat jamit eilen :D.

Kyllä tuntee elävänsä tällä hetkellä. Jokainen pikku liike sattuu jonnekkin päin kroppaa ja mikään ei meinaa pysyä kunnolla käsissä. Eli kävin siis eilen nyrkkeilijöiden kuntopiirissä, treenit kesti puol kuudesta vaille kahdeksaan. Alkulämmittelyt, säkin hakkausta (jonka aikana jo hikoilin enemmän kuin koskaan ennen) ja sen jälkeen kuntopiiri. Viimeisellä kiekalla kehäjuoksun jälkeen oli vähällä ettei taju lähtenyt, juokseminen oli melenkiintoista, kun jalat ei enää totellu.

Mutta silti oli mukavaa, toisinaan on kiva haastaa itsensä äärirajoille asti ja kokeilla, missä menee oman kropan ja kestämisen rajat. On kunnon tekemisen tunne :). Mutta ei joka päivä tuollaista...kammoa ei siis jäänyt, vaan hyvä fiilis. Nyt vaan huvittaa tämä jyrän alle jääneen olo :D.

Jaksoin laulaakin eilen, mutta vain vähän aikaa. Alko olemaan jo aika väsy...ja siivosin kotona, tai järjestelin oikeastaan. Ja tein vielä vatsalihaksia :D. Nyt on hyvä huhkia ja pistää kaikki peliin, viikon päästä ollaan tähän aikaan lentokentällä, tai ehkä jo koneessa kohti Portugalia. Voi hyvällä omallatunnolla levätä :).

Nykyään saa nukuttua hemmetin hyvin ja se on ihanaa :).

Tänään syömään kreikkkalaiseen työporukan kanssa, Neri tulee tänään kotiin (aivan järkyttävän kamala ikävä sitä koiraa!) ja suunnittelin meneväni sen kanssa mustikkaan puijon metsään :). Ensin tietysti halailen sitä varmaan pari tuntia :D.

Jos nyt sankko/mustikat pysyy käsissä :S

Mutta tänään tuskin juostaan puijon rappusia! Tai eihän sitä tiedä... ;)

Leiri oli ja meni, aika meni nopeasti, kuten olettaa voi. Vaikka päivät oli pitkiä ja työntäytteisiä (lähdin aamulla kämpiltä noin 8:30 ja tultiin illalla takaisin noin 22:00), ei missään vaiheessa ärsyttänyt. Olin vain innoissani kaikesta tiedosta ja opista. Bänditreeneissäkin pääsi ravaamaan ihan urakalla, parhaillaan oli neljä projektia neljän eri kokoonpanon kanssa.

Sain oman kappaleenikin viimeistelyä vaille valmiiksi Sannin avustuksella ja pääsin esittämään sen Nakkilan loppukonsertissa.

Sain paljon oppia myös studio-asioista ja miksauspöydistä/mikkitekniikasta. Osaa jo hieman säätää omaa mikkiä itselleen sopivaksi :D. Päästiin myös äänittämään "studioympäristössä" varmaan suomen parhaimman miksaajan kanssa.

Kehitystä on tapahtunut taas hieman, ääni kirkastunut ja vahvistunut (iso kiitos jälleen Sanni Orasmaalle). Saanut itseluottamusta taas hieman lisää ja innostusta, siellä kyllä tajusi sen, että haluan ehdottomasti oppia musiikista lisää, entistä kovempi tsemppi vaan päälle seuraavan vuoden konsan hakuihin!

Ihmisiä tulee ikävä, kaikkien kanssa tuli loistavasti toimeen. Yhteistyö oli suhteellisen mutkatonta ja mukavaa. Varsinkin kämppiksiä tulee ikävä ja Kimmoa - kitaristia, jonka kanssa lähdettiin keräämään jengiä kasaan soittamaan sitä minun kappaletta. Ikävä sitä, ettei voi laulaa enää tuntisotalla joka päivä, ikävä jokapäiväisiä bändi- ja laulutreenejä...siellä olis voinu olla paljon pidempäänkin.

Toiseksi kämppikseksi sattui samanlainen urheiluhullu kuin minäkin :), tehtiin ainon kanssa yhteislenkkejä harva se ilta, jumpattiin kämpillä, juteltiin ja loppuleiristä saatiin "houkuteltua" muitakin leiriläisiä lenkille mukaan. Yhtenä iltana jumpattiin sipsipussin kanssa - aino teki vatsalihaksia sipsit toisessa kädessä ja minä tein askelkyykkyjä sipsipussille ja takaisin :D. Oli aivan mahtavaa aikaa ja kuten sanoin, ikävä on...

Mutta nyt treenaillaan kotona, kohta on synttärit ja vuosipäivä Teemun kanssa, reilun viikon päästä lähdetään portugaliin ja 28 pv. on henkan jamit! Että ei se elämä lopu leirin jälkeen ;).

"Sing with your heart" (kiitos Aino kaikesta, olet ihana ihminen!)