En olisi uskonut kirjoittavani seuraavia asioita koskaan mutta Mirkon ansiosta (Treonell) muutin mieleni. Mirko avasi silmäni tässä asiassa, ja hyvä niin. Tämä on omistettu sinulle Teemu, entinen paras ystäväni ja minulle edelleen tärkeä ihminen. Tiedän että välimme ovat todennäköisesti poikki lopullisesti mutta haluan silti kirjoittaa tämän. Olen tuottanut sinulle tuskaa käytökselläni, myönnän sen ja pyydän siitä anteeksi. Sinulla ei silti ollut oikeutta sanoa minulle että vihaat minua ikuisesti, ei kenellekkään saisi sanoa niin. Sinä et tiedä millaista tuskaa sinä minulle sillä aiheutit, miltei tuhosit minut kokonaan. En silti syytä sinua mistään, toimit niin kuin näit parhaaksi silloin. Vain sinä tiedät mitä sen jälkeen tapahtui, en halua nyt puhua siitä tässä. Toimin silloin harkitsemattomasti ja typerästi, sen myönnän.
On totta ja niinkuin moni tietää minulle oli kova pala kun välimme menivät poikki, ainoa tapa jolla saatoin selviytyä oli alkaa vihata sinua niinkuin sinä vihaat minua. Tämä viha kuitenkin kulutti minua, se teki olostani sietämättömän. En voi enkä halua vihata sinua enään, siitä huolimatta mitä sinä ajattelet minusta. Ennen luulin saavani vihasta jotain mutta totuus olikin päinvastainen. Ainoa mitä siitä sain oli huono olo henkisesti ja fyysisesti.
Sinä olet muuttunut, et ole enään se sama ihminen minkä minä tunsin. Minulle on moni ihminen sanonut että sinä et ole enään entisesi, että olet kuin toinen ihminen. Minä en usko siihen ,uskon että olet edelleen osittain sama ihminen, on toki luonnollista että olet muuttunut jonkin verran. Ihminen muuttuu kun vanhenee, et ole lapsi enään vaan lähempänä aikuista. En tiedä onko muutos ollut hyvää vai huonoa, vain sinä tiedät sen Teemu. Joka tapauksessa minä uskon että sinä olet edelleen sisimmässäsi se lämmin ja kiltti persoona jonka minä muistan, päälläsi voi olla kuori joka suojaa sinua mutta uskon että olemuksesi ydin on edelleen ennallaan.
Sinussa on muutamia asioita joista minä en pidä mutta se on minun asiani, niin on minussa ja kaikissa muissakin ihmisissä sellaisia piirteitä jotka ärsyttävät tai inhottavat. Sekin on vain osa ihmisyyttä, emme ole täydellisiä. Emme saisi tuomita toisia tekojen vaan luonteen perusteella, itse olen tähän päivään asti tuominnut sinut tekojesi perusteella ja se oli väärin. Väärin oli myös se että olen itse esittänyt marttyyriä meidän väliemme mentyä poikki, voin olla naivi mutta uskon että meidän riitamme sattui myös sinuun. Olimme molemmat uhreja ja syyllisiä. Se kumpi enemmän ja kumpi vähemmän jääköön iäksi meidän välillemme.
Tänään kun sanoin sinusta pahasti Mirko nousi sinua puolustamaan, olin ensin ihmeissäni. Minulla on ollut sellainen alitajuntani luoma käsitys että sinä olet jotenkin paha ja pimeä ihminen. Nyt tiedän olleeni väärässä. Se tapa jolla Mirko sinusta puhui löi minut ällikällä. Hän puhui sinusta lämmöllä, sanoi että sinä olet hyvä tyyppi (ei aivan näillä sanoilla mutta kuitenkin.) Jos joku puhuu sinusta tuolla tavalla minun on pakko olla väärassa. Et sinä ole paha niinkuin minä olen itselleni uskotellut. Sinä olet hyvä ihminen, minun on pakko nostaa sinulle hattua Teemu. Minä olin väärässä ja pyydän sitäkin tässä anteeksi.
Joka tapauksessa, tämä on anteeksi pyyntö sinulle ja sovinnon käsi myös. Ymmärrän hyvin jos et halua antaa anteeksi. Minun puolestani kuitenkin viha, katkeruus ja sotakirveet on heitetty kuokan seuraksi suohon. Toivon että sinä voit tehdä samoin. Siteeraan vielä viimeiseksi Mirkoa: "en vaa tajua miks ette voi sopia jo "riitaanne", nii pieni syy siihen"
Anteeksi Teemu
Terveisin: Marcos (Marko) 4.2.2008 01:46
Kaadutaan omaan kunniaan,
ellei pystytä sotakirvestä hautaamaan, juoksuhautaan
Ei ole mitään rajaa, valtakuntaa,
mitä enää puolustaa
on vain koti – ikävä sotilaan
-Kaija Koo, Rauhaa vaan
PS: toivon että joku tämän lukeva toimittaisi tämän Teemulle, kiitos.