IRC-Galleria

Jatketaas taas tällä. Huomenna työhaastattelun toiselle kiekalle. Itseasiassa ei vielä jännitä yhtään. Huomenna voin olla eri mieltä ja haluaisin puukottaa eilisen itseni, joka paukutti henkseleitä, että eihän mua vielä jännitä. Kävin tänään aamulla jo parturissakin ja vaatekauppojakin kiersin, mutten löytänyt mitään kivaa. Äääk. En mä voi mennä samoissa vaatteissa kun viimeksi! Vai voinko! Ääk! JElp!

Hermoparkani olivat myös aika koetuksella kun sain joku päivä sitten kuulla, että työttömyysturvahakemukseni on hyväksytty, postimies on vain kadottanut sen kirjeen, eli voin hakea tukea. No hain tai siis yritin hakea, mutta kun ei niitä lomakkeita tajua. Täyttyykö raja vai eikö täyty? Öäm? Tarkoittaako 40h/kk sitä, että 18h/vk pompseja tulee kuussa 2 vai 0. Jelp! JELP! Näköjään 0, kai. Sen lapun täyttelyyn meni kuitenkin niin pitkään, etten enää Kelaan ennättänyt. Samalla tajusin, että olen unohtanut asumislisän kokonaan. Minä saan sitäkin, joten nyt pitäisi nekin laput täyttää. Onneksi Kela oli vielä sen verran auki 15.59.42, kun sisälle menin, että sain haettua jo valmiiksi noita lomakkeita, joita sitten itkeä ja täyttää.

Nyt kun valtion rahan makuun on päästy, ajattelin hakea myös liikkuvuusavustusta työhaastattelumatkaa varten. Ja fiksuahan se on hakea, koska sylettää kuitenkin maksaa noin 110 euroa junamatkoista, jos töitä ei saakaan. Työkkärillä on vähän hassu tapa tuon liikkuvuustuen suhteen, eli ne maksavat 0.21 € / km tasan, täysin riippumatta käveletkö vai lennätkö. Elin kun opiskelijana minulle edestakainen reissu maksaa noin 57 euroa, työkkäri maksaa mulle 134 euroa. No kiitos! Tuolla loppurahalla sitten tosiaan jo maksaa sen parturinkin ja olisi vielä saanut paidan ja pizzan haastattelun jälkeen. Tosin kun en tyhmänä ekalla kertaa tuota tukea älynnyt hakea, niin nyt tuo yhden reissun tuki maksaa kaksi reissua ja täppiä jää vielä vähän ylikin.

Niin ja tosiaan, opiskelija _VOI_ saada työttömyyskorvausta, sen olen nyt todistanut, vaikka niin kovasti jotkut virastot muuta yrittivät väittää. Eikä tarvinnut erota yliopistosta, vaan olen ihan kirjoilla edelleen. Toki se vaatii erikoispykäliä, hyviä selityksiä ja ehkä tuuriakin, mutta mahdollista se on. Tai no, sanon mahdolliseksi sitten, kun rahat ovat tililläni. Tällä hetkellä kädessä on vasta myöntävä päätös, rahat on vieläkin valtion kassakaapissa.

Tänään tuli kaupassa OM NOM NOM -ilmiö (omnomnomnomista tietämättömille tsekatkaa esim www.kuvaton.com tai www.icanhascheezburger.com). Yritin keksiä, mitä ihmettä söisin. Kanasuikaleet olivat alennuksessa, mutta en mä halunnut kanasuikaleita, vaikka niitä pakkasta varten pari otinkin. Mitä mä syön? Sit pädämm, lihahyllyllä oli halpaa valpiiksi pekoniohueksi viipaloita sian kylkeä. En tiedä mitä sian kylki noin käytännössä on, mutta kun hinta oli jotain 3-4 euron välillä, niin tuskin mitään laadukasta. Mutta halpaa! Jeij! Sitä pakettia kun hetken pyörittelin käsissä, sain päähäni kuvan, jossa otan uunista folionyyttiä ja folionyytistä paljastuu noita kylkiviipaleita, jotka on kiedottu perunan, porkkanan, lantun ja sipulin ympärille. Kun tämä kuva tuli päähäni, huudahdin vaistomaisesti OM NOM NOM, aivan kuin olisin huutanut "Ah, niin!" tai "No tietenkin!". Sit juoksin heviosastolle hakemaan perunoita ja lanttusia. Matkalla kikatutti kamalasti, kun tajusin, että olin ihan kohtalaisen kovaan tuon OM NOM NOM:in huutanut.

Lolcatit ovat muutenkin ihan liikaa minuun taas vaikuttaneet. Oikeastaan koko nykyinen huumorintajuni pyörii niiden ympärillä ja se on vähän rasittavaa, mut kun se huumori on vain niin lapsellisen hyvää. Motivaatiotaulut myös kikatuttavat, joskin viikossa kyllästyin niihin niin, että tekisi mieli repiä silmät kun niitä tulee vastaan. Olen kuitenkin nyt räkättänyt päivän yhdelle kuvatonin motivaatiotaululle. Tässä linkki: http://kuvaton.com/bshit/fineland.gif

Kuva olisi täydellinen ilman sitä epämuodostunutta suomenlippua.

Lisäys: Olen joskus miettinyt, kuka olisin Frendeissä. Noh, Chandler, tietty ;< Tänään tuo valinta vahvistui entisestään. Katsokaa Janicea! Hän on niin nättinä, ihana mekko, ihanat hiukset ja se äänikin on vain persoonallinen. Olen aivan varma, että minä tulen isona seurustelemaan "Janicen" kanssa ja eroamme ja palaamme yhteen varmaan 30 kertaa, enkä itsekään tiedä, rakastanko vai vihaanko häntä.

PPS: Muisti on hauskaa. Muistan niin elävästi tämän jakson "Vividly" kohdan, jonka Monica vastaa, kun kysytään, muistaako hän Janicen. Tämä taitaa olla kolmas kerta kun näen tämän jakson ja kehdella vikalla kerralla olen jo etukäteen minuuttia ennen tiennyt, että nyt se tulee ja muistan jo valmiiksi sanoa ääneen VIVIDLY ennenkuin Monica sanoo. Miksi muistan tälläisiä asioista, mutten sitä, mitä tein eilen tai missä on minun sakset?