Voiko yks kirja muuttaa jonkun ihmisen elämän?
Enpä usko mutta se voi antaa aika helvetin hyvän suunnan sille.
Ainakin niin mä uskon luettuani tän kirjan...
Tässä nyt lukenut sitä viime perjantaista asti...
Ja sanotaan nyt tässä suoraan että viime ajat on ollu todella masentavia ja aika ilottomia...
Mut.. Se olo on vaan jotenkin alkanu piristymään pikku hiljaa ja alkanu itekkin miettimään asioita hyvin toiselta kantilta päivä päivältä ja sivu sivulta kun luki tota kirjaa eteenpäin ja tänään tuossa äskettäin sain sen päätökseen...
En kyllä tiedä ihan tarkkaan mitä sanoa mutta voin kyllä täydestä sydämmestä suositella tuota kirjaa kaikille jotka luulee että oma elämänsä on paskaa tällä hetkellä ja myös muillekkin varsinkin kyseisen musiikin ystäville! Ei välttämättä auta kaikille mutta ainakin meikäläisellä on tällä hetkellä varsin valoisa mieli pitkästä, pitkästä aikaa...
Sanotaan nyt vielä että tulee kyllä takuulla olemaan oma suosikkikirja ja varmasti pitkään!
En halua alkaa omin kömpelöin sanoin kuvailemaan kirjaa joten kopsasempa tuosta takakannesta tuon tekstin...
Riippuvuuden musta raamattu ja paranoian korkea veisu
Siinä missä The Dirt - Törkytehdas on koko Mötley Crüe -miehistön sekoilusaaga, Heroiinipäiväkirja keskittyy bändin äärimmäisimpään sekopäähän Nikki Sixxiin.
Brutaaleissa ja koukuttavissa muistelmissaan mies paljastaa päiväkirjamerkintänsä vuodelta, jolloin Mötley Crüe oli maineensa huipulla ja Sixx yksityiselämänsä aallonpohjassa.
Tuon vuoden aikana heroiinista tuli ankean lapsuuden eläneen rocktähden isä, äiti, ystävä ja rakastettu. Päiväkirjamerkinnöissä euforia vaihtuu nopeasti epätoivoon, kun kovia nousuja seuraavat vieläkin kovemmat laskut ja Sixx pakenee vainoharjojaan saastaiseen vaatekomeroonsa. Mies ei pysähdy edes viimeisellä rajalla: hän kuolee yliannostukseen kahdesti ja rämpii takaisin elävien kirjoihin vain rännittääkseen lisää heroiinia.
Sixx myös kommentoi päiväkirja merkintöjään ja pohtii hämärän rajamailla viettämäänsä aikaa. Ääneen on päästetty lisäksi Tommy Lee, Vince Neil, Mick Mars, Slash, Bob Rock sekä joukko entisiä managereita ja tyttöystäviä, jotka tylyttävät omat näkemyksensä antisankarin edesottamuksista.
Tarvisko vielä antaa arvosana kirjalle...?
Kymmenen vitun plus sanon minä!