Minulla on ollut mitä loistavin lauantaipäivä!
Aamulla herätessäni kaikki tuntui olevan kohdallaan, heräsin maailman ihanimpaan näkyyn ja olo oli loistava.
Sitten se alkoi... alamäki...
1. Kävin kaupassa, josta palatessa tajusin autoni vasemman eturenkaan osittain tyhjentyneen.
2. Pumppasin jalkapumpulla renkaaseen ilmaa ja toivoin parasta.
3. Lähdin kahden ystäväni kanssa Tampereen Semaforiin, uskoen että rengas ja auto ja kuski kestäisivät matkan.
4. Matkalla harhaillessa tein äkkinäisen pysähdyksen punaisiin liikennevaloihin, jotka huomasin viime tingassa etsiessäni parkkipaikkaa. Suojatien oli juuri ylittänyt mummo, joka tulkitsi äkkijarrutukseni tuottaman rengasäänen tappouhkauksena, jolloin hän alkoi meuhkata suojatien laidassa ja kaivaa laukustaan paperilehtiötä johon hän merkitsi rekisterinumeroni. Poliisin soittoa odotan yhä!
5. Semaforin portsari alkoi mutista minulle että olisin liian kännissä, kun käyttäydyin hassusti. Ne jotka minut tuntevat, nauravat juuri nyt makeasti.
6. Semaforista poistuessa päätin luovuttaa jälleen osittain tyhjentyneen renkaan kanssa tappelemisen, ja vaihdoin käsipelillä vararenkaan Rautatieaseman pysäköintihallissa. (Note to self: älä koskaan väännä renkaiden muttereita niin maan VITUN kireään!!! VITTU IKINÄ!!!)
Että näin...
Perkele...