punaisen tuulen viima lyö kasvoihin
jäätävä tunne puskee yli
takin untuvat suojelevat
kuin pelastusrengas hukkuvaa
eikä talvi ole kylmä enää
katson kuinka hiutaleet putoilee
maasto uuden muodon saa
makaan kedolla kinosten keskellä
taivas palaa
revontulet salaa taakseen tähtien vyön
rauha on hiljainen kylmyyden keskellä herää
kaipaus kesän lämpöön
kun pakkanen pistelee poskia.