IRC-Galleria

Joskus toivoo jotain niin kaunista, mutta pelkää että menettää kaiken. Niinhän siinä aina käy. Luulee saavansa jotain mitä on elämältä odottanut, mutta ei saakaan mitään. Joskus on hyvä jos miettii yksin asioita ja purkaa tunteensa vaikka muistoihin, joita joskus mahdollisesti oli tai joita olisi halunnut kokea. Ihminen tarvitsee herkkiäkin hetkiä. On aikoja, jolloin luulee ettei selviäsi, jollei saisi puhua sen jonkun kanssa. Mutta sekin kaikki on vain pään sisällä. Mutta osa suurta kipua, tuskaa ja menetystä on myös juuri siellä, siellä herkimmässä paikassa jossa kipu, tuska ja menetys tuntuvat suurimmilta. Se paikka on sydän. Suurimmat tunteet tulevat sydämestä. Osa ihmisistä vain väittää rakastavansa koko sydämestään, mutta rakastaakin vain pelkän päänsä sisällä. Osat ihmisistä kuitenkin rakastavat koko sydämestään. Yksi suurimmista asioista, joista ihminen voi kärsiä, on juuri tuo rakkaus. Jos ihminen on menettänyt jotain tärkeää elämästään, hän itkee. Itkemisen merkitys on luultavimmin välittäminen. Toinen ihminen välittää toisesta. Ja jos toinen osapuoli tulee petetyksi on seurauksena ilta niiden tuhansien kyyneleiden kanssa, joita ei olisi ikinä halunnut vuodattaa. Ihminen haluaisi että kaikki olisi kuin ennenkin. Kun kaikki oli vielä hyvin. "Mistähän tämä johtuu?" osa ihmisistä miettii. Tai "Mitä minun olisi pitänyt tehdä toisin?" Nämä kysymykset ovat ne suurimmat, joita surun hetkellä mieleen tulevat. Mutta niihin et saa vastausta, ellet itse tee asian eteen jotain. Kysymällä häneltä tai vastaamalla hänelle näihin asioihin saattaa olla, että on olemassa uusi mahdollisuus. Jokaiselle on varmaan käynyt näin. Rakkaus eläintä tai perheen jäsentä tai jotain tiettyä poikaa/tyttöä kohtaan tuottaa tämän saman kierteen, joka on tuskallinen alusta loppuun asti.