luen pvkirjan vanhoja merkintöjä, 30.9.09>
täällä on jotaki niin ihanaa josta tulee hyviä muistoja mieleen(;
ja sitten kans aika paljon kaikkea saatanan skitsoa.
oikeasti sairasta.
mutta tätä on niin kiva lukea, varsinki näitä kaikkia kivoja. nuo huonot merkinnät on nii,, DD:
ja tajusin että oon kasvanu henkisesti tosi paljon tässä parin kuukauden sisällä, tai vähän isomman ajan,, mutta siis, ko nyt luen nuita ni tajuan että arvostan nykyään itteeni paljon enemmän ja osaan käsitellä asioita ja en pelkää mitään mitä on tulossa jos teen parhaani, asiat aina järjestyy jotenki. ja jotenki kaduttaa että oon tajunnu nuo vasta nyt. mutta tajusin niin paljon aika pienen ajan sisällä ja koin kunnon 'valaistumisen' :D, oon ollu niin säälittävä, eläny niin kuoren sisässä. nykyään tuntuu että levittäydyn joka puolelle ja haluan kokeilla kaikkea ja oikeasti nauttia kaikesta ja oppia niin paljon.
oon jotenki niin ylpeä itestäni, ja onnellinen että oon just tällanen ko oon(= ja tuntuu ihanalta sanoa noin.