No, ensinnäkin slash on yksi genre, joten se nyt tietenkin. Ja koska kirjoitan slashia, se taas tarkoittaa oikeastaan automaattisesti sitä, että mun ficeissä on romantiikkaa. Mutta koska en kuitenkaan ole itse kovin romanttinen ihminen, vältän liikaa siirappisuutta yli kaiken kirjoittaessani ja mun ficeissäni romanttisuus tuleekin esiin yleensä tekojen kautta, ei sanojen muodossa. Imelät lausahdukset tyyliin "Sinä olet elämäni valo" jätän ihan muille. >>
Hurt/comfort on myös mieleeni, sekä lukiessa että kirjoittaessa. Siitä on hauska kirjoittaa. Samaten myös angstia on hauska kirjoittaa, mutta sen kohdalla pitää olla varuillaan, ettei mene liiallisuuksiin. Liikaa angstissa vellomista ei jaksa lukea pitkään, tai ainakaan itse en jaksaisi, joten koitan pitää angstin omissa ficeissäni aina siedettävissä määrissä.
Ja koska olen huumorin ystävä, usein mun ficeistäni löytää myös jotain mille voi naureskella, yleensä hahmojen laukomien "viisauksien" muodossa. Ellen sitten heittäydy täysin huumorilinjalle ja kirjoitakin crackia. Mutta siltikin, oli ficeissä sitten huumoria, angstia, romantiikkaa tai mitä muuta tahansa, yleensä päägenre on aina slash. Tai mangasta puhuttaessa yaoi.
Tämä kiteyttää kaiken.