Kyllä ne oli noi painajaiset enne tulevasta... :S Kävi sitten nimittäin niin että musta tuli taas "yksinäinen sielu", 1kk:n ja 3vko:n onnellisen seurustelun jälkee... :( :'(
Mutta mä en ole katkera, ainakaan kovin pitkään... Haluun elää ystävänä sen ihmisen kanssa.. koska ite kuitenki välitän siitä yhä :)
Mutta elämä on julmaa, mulle se on vaan liian usein julmaa... :S Mutta eiköhän tää tästä ajan kanssa sulaudu... Mä lähen ainaki kotia vetään perskännit et ei huolta huomisesta eikä muistoo eilisestä... MORO! ;/