IRC-Galleria

Viime yönä keksin että vois alkaa piirtelemää jotain ajan kuluks... Sitte aloin piirtelemään paperille silmiä, silmiä ja lisää silmiä...

Lopulta mul oli paperi täynnä niitä saatanan silmiä ja ne mulkoili muo vihasesti. Prkl ku oli karmivaa... About 20 silmää tuijotti muo tossa noin pöydällä, ja kokoajan funtsin et koht ne käy kimppuun ja syö mut tai jotain... x)



Noh, nyt sitte aloin taas piirtelemään niitä saatanan silmiä tohon paperille. Vois kai pikkuhiljaa lopettaa ja mennä vaikka nukkumaa...

Huomenna taas vaihteeks launeelle

Oli melko paljon sukulaisia käymässä...
"Juho, onnea nythän sulla on niinkun naimalupa... eiku hetkinen... sähän oot vielä 15 etkä 16"

Hajosin :"D

Hain fillarin tallista ja lähin polkemaan tonne monttuun...

Aluks montussa kattelin että "Kylläpäs nää kaikki rampit näyttää pieniltä..." Abouttii 10 minuuttia spedeilin jotain omaa pientä kikkailua...

Sitte aattelin kokeilla "fakie wallridea" --> otin liikaa vauhtia siihen wallrideen --> eturengas yli siitä seinästä --> mikä menee ylös, tulee myös alas --> eturengas sen seinän päälle --> painopiste liian takana --> kahdesta metristä selälleen siihen vanerille --> fillarin stonga otsaan. Sitte otin arskaa semmonen 5 minuuttia ja sen jälkee ryömin sieltä fillarin alta pois.

joo-o.. vois vaikka mennä nukkumaa...

btw, vajaan 12 tunnin pääst lähtö mökille :/

Laitoin tossa espresso keittimen levylle ja aattelin mennä hetkeks koneelle. Luonnollisesti se espresson keittäminen pikkusen unohtu ja ku tulin takas keittiöö ni siit keitimest oli mm. kahva sulanu irti, semmonen nuppi sulanu siitä päältä ja yks O-rengas kärtsänny sielt sisältä... Eikä onneks ees vituta >:(

Kyl se muuten toimis, mut pitäs jostain löytää uus O-rengas joka kestäis kuumuutta...

Saatanan saatana!

Oletko koskaan miettinyt, että ketkä sinua oikeasti pitävät kaverinaan tai ystävänään?

Ketkä ovat aitoja ystäviäsi, eivätkä ystäviä vain silloin, kuin ketään muita ei ole enään jäljellä, tai muut eivät ole vain tavoitettavissa?

Keitä oikeasti kiinnostaa miten sinulla menee, tai miten oikeasti voit?

Ketkä kuuntelevat sinua?

Ketkä iloitsevat ja surevat kanssasi, eivätkä vai pyöri oman navansa ympärillä, ja etsi silloin sinulta lohtua, kun muilta sitä ei enää saa?

Ketkä kysyvät välillä sinunkin kuulumisia oma-aloitteisesti, eivätkä vain vastakysymyksenä, koska se on tapa, ja myös kohteliasta?

Ketkä pysyvät rinnallasi, vaikka tekisit mitä tahansa?

Ketkä seisovat rinnallasi oli sinulla sitten hyvä tai huono päivä?

Ketkä jaksavat kannustaa sinua loppuun saakka sanomatta, että sinusta ei ole siihen?

Keihin voit oikeasti luottaa?

Ja ketkä seisovat silloinki rinnallasi, kun sinulla todetaan sairaus mistä et voi parantua?