Ikkunasta katsoessa ei voi enää päätellä kellonaikaa, joten arpapelinä olen herännyt molempina viikonloppuaamuina tekemään tallityöt vähän ennen normaalia ja sitten jäänyt koneelle idlaamaan.
Meillä on taas ollut pari vähän vaikeampaa yötä Jullen kanssa. Tuo toinen poskihammas tunkee hitaasti mutta varmasti, on nyt puoliksi läpi ja kiusaa varmasti. Viimeyönä taas kiljuttiin ja mikään asento ei ollut hyvä kunnes yhtäkkiä taas nukahti. Huomaa kyllä että poika on väsynyt, aamupalan jälkeen jäivät isänsä kanssa sänkyyn ja nukkuvat unikeot edelleen! Kellohan on jo yli yhdeksän!
Meiju oli tämän viikonlopun Tampereella joten hevosten äkseeraaminen tapahtunee ensi viikolla.
Rokihan kulkee jo osan matkoista narussa, mutta sen kiinnisaaminen on välillä vähän niin ja näin. Kyllä se sen siitä oppii. Viikko on nyt ollut sisäkautta ja karsinoitten siivoaminen tekeekin meikäläisen kunnolla hyvää. Olisi vaan pitänyt ehkä aloittaa vähän aikaisemmin koska äkkiseltään olen joutunut mahan takia hidastamaan vähän tahtia. Vaan kyllä se kohta alkaa taas sujumaan totuttuun tapaan etenkin kun oppii tuntemaan Jasson ja Pimun karsinatavat.
Yhtenä päivän sain tärväytymään kokonaisen tunnin päivätallin teossa.. se on jo vähän liikaa, mutta suotakoon anteeksi tässä tilanteessa.