Tarvitsen sinua ja hengen puhtautta.
Tarvitsen sinua ja hullunrohkeutta.
Kunhan vain välillämme jokainen sidos on tiiviimmillään,
noutajaa heikommat ei murra meitä millään.
Vaikka maailma lisää lattapäistyy,
kaikki sellainen tästä mielestä väistyy.
Kuten lapsena, poikasena joskus,
sydän selkiytyy - olet onneni syy.
Ja jos syyni hukkaan,
käyn vain mielessäni piirteitäsi taas toistamaan.
En ahdistukaan!
Sinä laitat kaikki lamput loistamaan
ylle maan, tuosta vaan!
Tarvitsen sinua ja sanatonta kieltä.
Tarvitsen sinua ja suurta myötämieltä.
Tyhmässä vihassa jos vastasuuntiin me marssimme suotta,
voittoisa päiväkin on pari vankivuotta.
Vaan ilma tuulettuu, tähdet lähtee lentoon.
Kainalossa kuun nousee toiveikkuus sieluun.
Kuten lapsena, poikasena joskus,
onnen viestin vien nyt kun tunnen sen tien.
Ja jos tieni hukkaan,
käyn vain mielessäni piirteitäsi taas toistamaan.
En tuhoudukaan.
Sinä laitat kaikki lamput loistamaan
ylle maan.
Ja jos syyni hukkaan,
käyn vain mielessäni piirteitäsi taas toistamaan.
En ahdistukaan!
Sinä saat nuo kaikki lamput loistamaan
ylle maan, tuosta vaan!
Tuosta vaan.
-Jarkko Martikainen: Balladi unikeolle