Kohta on minunkin vuoroni. Hiljalleen suljen silmäni.
Pimeys on ympärilläni ja pieni valo tuikkii kaukana edessäni.
Kuulen äänen. Se huutaa nimeäni. Hiljaa seison paikallani,
mutta jalkani pakottavat minut juoksuun. Tuska katoaa.
Kipu antaa periksi. Tunteet eivät enää kanna kaunaa.
Juoksen kevyesti. Olen poissa.
Uusimmat blogimerkinnät
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2014 (10)
-
▼
2013 (35)
- ▶ marraskuu 2013 (2)
- ▶ elokuu 2013 (2)
- ▶ heinäkuu 2013 (7)
- ▶ kesäkuu 2013 (7)
- ▶ toukokuu 2013 (5)
- ▶ huhtikuu 2013 (1)
- ▶ maaliskuu 2013 (4)
- ▶ helmikuu 2013 (6)
- ▶ tammikuu 2013 (1)
- ▶ 2012 (99)
- ▶ 2011 (177)