IRC-Galleria

"elämäs on mulle yks lysti. Mitä kauempana sen parempi. Mitä äänettömämpi ja huomaamattomampi, aina vaan parempi!
En tuu koskaan hyväksymään sen läsnäoloa,
Kuulumisten kyselyki on jo liikaa. saati sitte mikää muu..
katois vaan pois.pois..pois...KAUAS pois."





***vai pitäisköhän itte kadota...vaihtaa sitte vaikka nimiki...!helpottais kummasti kaikkia, olla vaan poissa eikä kukaan saisi koskaan tietää että elänkö edes...kaikki vaan vituttaa,masentaa,tuntuu että en osaa tehdä taas mitään muuta ku murehtia ja stressata, olla epävarma omasta asemastaan...riidellä ja takuta,istua tyhjässä, kärsiä kuunnellen pitkää hiljaisuutta...nähdä painajaisia tai pakottavia unia jokaikinen yö, tai olla nukkumatta kokonaan.Onnellisuus on vaikeeta. Miks sitä pitää yrittää hakea? Oon toisaalta onnellinen, mutta toisaalta tuntuu että on vaan vahtikoira, stressaan jokaista ihmistä, niiden liikkeitä. "hänen" menemisiään: kenen kanssa, kenelle se puhuu, mitä se ajattelee, koska se tulee, rakastaako...?***



^^oon vaan jättäny niin paljo taakse. ehkä kadun sitä. virhe liike, niin voisi sanoa, rakkaansa tähden...silti tein ehkä väärin,en siinä että pidin rakkastani kiinni vaan muussa taakse jätetyssä.. . . . mikään ei ole ennallaan... ei koskaan. Kunpa joku ymmärtäisi kuinka paljon sattuu, syvltä sisältä. .... tai ehkäpä olen vain sisältäni sairas...henkisesti...kipeä jollain lailla. voiko sydämestä olla kipeä? sairastamatta mitään fyysistä sairautta... ajattelen kaikkea liikaa, niin sanotaan. Mutta minkä itselleen mahtaa. Stressi on sairaus, joka pahimmillaan johtaa masennukseen, joka kehittyy... ... pitkälle. tarviskohan sitä jo terapiaa.. mutta mitä siellä sanoisin. olisin hiljaa ja itkisin, kunnes nukahtaisin. niinkuin nytkin.. useasti.^^


~olla nyt samalla onnesta soikea,elämäänsä tyytyväinen,läpeensä rakastunut, mutta silti niin syvältä sisältä kipeä ja masentunut. sitä vain peittää...hautaa...syvälle, kaiken alle...kunnes repeää.koskahan se päivä koittaa...~



Anteeksi kaikille jotka tämän luki
tuskin kukaan kuitenkaan luki
itsekseni kirjoitan
tyhjätäkseni päätäni
kootakseni tunteitani.

pääsis vaan jo pois...