Miten kaikki voi toisena hetkenä olla hyvin ja elämä päättääkin tehdä täys käännöksen ja kaikki meneekin tosi tosi huonosti.
*masentaa* eikä kouluun huvita mennä.
Tänäänkin tuntui tosi pahalta vaikka juttelin asioista Miakan kanssa välitunnilla ja opettaja hengittää niskaan että joko oot päättänyt sun päätyön..
Entä jos mua ei nyt huvita tehdä verhoja tai peittoa? Ja miten mä voisinkaan?
Mä todella toivon että kaikki käätyisi taas hyvin päin.
Miksi mä missasin sen lentotähden millä Antti toivoi.