pieni muurahainen joka asusteli yksin metsassa. Eraana paivana muurahainen lahti kavelylle ja naki ison keon muurahaisia. Muurahaiset juoksentelivat ympariinsa eivatka huomanneet pienta yksinaista muurahaista. Pieni muurahainen paatti sitten vallata keon ja lahti suuntaamaan kaupunkiin ja osti itselleen kruunun jossa oli tuhat timanttia ja punaisen samettiviitan. "voooiiiii kyllapa sina naytat mahtavalta! melkein kuin kuningatar elisabeth!", myyja sanoi. "joo no ma aion menna valtaa keon metsasta et mun tarvii nayttaa niinku silta", muurahainen vastasi ja maksoi vaatteistaan. Sitten han kaveli takas keolle ja hiipi hiljaa sisalle. Han vihdoin paasi muurahaiskuningattaren ovelle ja meni sisaan. Muurahaiskuningatar istui yksin tuolissa ja itki. Yksinainen pieni muurhainen kaveli hanen luokseen ja kysyi mika hanelle on hatana. Kuningatarmuurahainen sanoi etta hanella on yksinaista kun kaikilla muilla on niin kiire koko ajan eika kukaan kuuntele hanen vitsejaan. Sitten han kysyi etta mita yksinainen muurahainen tekee siella. "noh ma tulin valtaa sun keon kun mulki on yksinaista", yksinainen muurahainen vastasi "mut en ma ny aiokaa ku sa ootki iha kiva. kerro mulle vitseja. ma kuuntelen sua!". Muurahaiskuningatar alkoi kertomaan vitseja ja vaikka ne eivat ollekaan hauskoja, yksinainen muurahainen nauroi kuitenkin. Han kuunteli vitseja kunnes tuli pimeaa ja han paatti lahtea kotiin mutta lupasi palata taas seuraaavana paivana.
Olipas kiva paiva tanaan, yksinainen muurahainen ajatteli ennen kuin sulki silmansa.