Edessäni lepää uljas mysteerikakku joka paljastui tiikerikakuksi. Nyt kirjoitan kakusta runosen niinkuin olin niin uljaasti luvannut.
RUNO ON OMISTETTU JOHANNALLE NIINKUIN LUPASIN
Oi tiikerikakku
Oi kakkuni mun
Kaikkesi annoit
myös raitasi sun.
Ylpeenä sua kannoin
Läpi sateisen keskustan, juuri
Luovuttamalla paikkani sateenvarjon alla
Kävipäs sinulla tuuri!
Ylpeenä sua katselimme,
oi uljas mysteerikakku
Sekä suojelin sinua hengelläni
Vaikka matkassamme olikin moni takku
Sinua silitin ja paijasin
Ryppysin tasoitin ja siistin
Folionkin pidin järjsetyksessä
Huonot tunteet sinulta riistin
Viimeiset hetkesi ennen avaamista
Vietit junassa, oi kakku
Kanssa minun ja Johannan
säkenoiden, kun ladattu akku
Tulet aina omaamaan paikan
Sydämmissämme ja sielussamme, aina
Vaikka murut ovat loppu ja raidat kadonneet
Ei olemattomuutesi mieltämme paina
Olkaa hyvät.
Ihan oikeesti ostin tunti sit kakun koska teki mieli kakkuu, ja se sattu olee halpa :D