IRC-Galleria

Kirjoitan ystävälleni kirjeen
elämäni onnesta ja ihanuudesta.
Suljen kirjeen kyyneleet silmissäni
toivoen että edes hän tajuaisi pahanoloni.

Kaunista sanottavaa pienestä maailmastani,
jonka väri on viattoman sininen.
Sen seinät ovat tähti sumua,
taivas yön unista, maapinta kauniista
ajatuksista. Ja se oli ilma,
jota hengitän, on täytetty ikuisuudella.
Se on oma salainen ulottuvuuteni,
paikka minne piiloutua maailman pahuudelta silloin,
kun ei ole ketään,
jolle kertoa, ei mitään,
mihin luottaa, eikä kukaan enään välitä.
Silloin sulkeudun maailmaan,
minne pelko ja pahuus eivät yletä.

Ikävä katseessasi,
kesäyön tuoksu hiuksissasi.
Kuulen korvissani ne kaikki sanomattomat
sopimukset ja nyt jo tunnen ikävää.
" Usko rakkauteen rapistuu", se sanoo radiossa.
Sinkoan typeriä kysymyksiä,
jotka heittäytyvät seiniltä salamoina takaisin.
tyhjyys puhaltamassasi savurenkaassa,
aurinko valuu hunajana horisonttiin.
Puserrat minua kuin sitruunaa.
Valon lapsi, joka rakastaa pimeää.
Hyvästi! Itkun jälkeen salmiakkinoroja
poskella rantahiekkaa varpaissa
kalkkikiveä sydämmessä.

Se joka ei tiedä mitään,
mutta tietää ettei tiedä mitään,
tietää enemmän kuin se joka ei tiedä mitään.

Sun sydän huoleton,
sattuu, sattuu, sun
katseesi sattuu, sattuu,
sulle tuskani tää
epäselväksi jää,
sinisilmäsi eivät nää
ikävää

Piilotin sieluni pilviin,
yrität kurkottaa sinne,
kätkin sydämeni kukkuloille,
laulaen kiipesit sinne.
lähellä liian lähellä
on yksinäisyys ilman sua...!

Opetit mut rakastamaan,
opetit mut uudestaan yrittämään,
uskomaan, toivomaan,
opetit rakastamaan, mut
miksi et opettanut unohtamaan?

Tahtoisin seisoa vierelläsi
korkeimman vuoren huipulla
ja seilata kanssasi suurimman
meren myrskyt,
mutta minulle riittäisi jos saisin
vain olla lähelläsi... <3

Taivaalta leiju,
kasvoilles suli.
Samasta pilvestä
hyvyyskin tuli.
Olalles istuu,
silmiin kuiskaa:
kauneudella sua
ystäväs muistaa.

Muistoja sinusta.
Muistoja sinusta ja minusta.
meistä.
kauniita kuvia,
kulkemistamme teistä.
Yhdessä matkattiin taivaan tähtiin.
Monia rakkauden ihmeitä nähtiin.
Nyt kulkee yksin toinen heistä, jolla
on liikaa muistoja meistä.