IRC-Galleria

Hei rakas!
Huikkaat jo kaukaa.
Minä haluaisin halata sinua,
liitää viimeiset askeleet ja kaapata
sinut isoon rutistukseen.
Mutta ei.
Pieni otus sisälläni repii käteni pysymään
paikoillaan ja lukitsee ne isolla, ruosteisella
avaimella syvälle takkini taskuihin.
Kävellä laahustan viimeiset metrit samaa
tappavan hidasta vauhtia tullessani luoksesi
ilmoitan: No terve.

Valkeat harsopilvet vaeltavat pitkin
sinistä pintaan.
Lämmin syksyn sateeksi, lehtien väri
vaihtumassa vihreästä ruskeaksi.
Vielä uskon muistojeni eiliseen.
Silloinkin pala taivasta päällä maan.

Alla kaikkien tähtien minä vannon sen.
Loisteessa täydenkuun minä lupaan
sen: sinua aina rakastaa.
Hiljaisuuden astuessa eteiseeni minä kuulen sen.
Pimeyden laskeutuessa maailmaan minä huomaan
sen: SINÄ olet minulle KAIKKI.

Mä olen niin yksin, yksin vaikka olet vierelläni.
Olen onneton, vaikka kaiken täytyisi olla hyvin.
Itken, vaikka hymyilen.
Rakastan, vaikka tahtoisin pois luotasi,
pakoon näitä pelottavia tunteita.

Mitä olisin ilman sinun syleilyösi?
Mitä on suudelma ilman sinun lämpöisiä huuliasi?
Mitä ovat yhteiset hetket ilman sinua?
Mitä ovat ajatukset sinusta ilman sinua?
Mitä on RAKKAUS ilman sinua?
Mitä olet sinä, jos sinä olet tyhjyys?

Minä RAKASTAN sinua aamun koitteessa.

Minä RAKASTAN sinua illan muuttuessa yöksi.

Minä RAKASTAN sinua ilon vaihtuessa suruksi.

Minä RAKASTAN sinua elämän vaihtuessa kuolemaksi.

Joka päivä pelkään saavani tuntea saman
tuskan ja kylmyyden kuin unessani.
Joka ilta mietin milloin tulet kertomaan
kaiken olevan lopussa.
Joka aamu pelkään tulevaa päivää,
mietin onko tämä päivä se jolloin
kerrot palaavasi toisten luo.
Ehkä siksi en uskalla rakastua. Mua pelottaa.

Kun tuska polttaa, niin hymyile.
Kun sydän itkee, niin laulele.
Ei tulta, tuskaa niin polttavaa,
kun täytyy jättää ja unohtaa se,
ketä eniten rakastaa.

Sitä haluis vaan koskettaa vaikka tietää,
ettei sitä kiinnosta.

sitä tekis ihan mitä vaan edes yhdestä katseesta,
vaikka tietää, ettei se katse sille merkitsis mitään.

sitä haluis vaan rakastaa,
vaikka tietää, ettei toinen rakasta.

Mä olin sulle kuin jäätelö,
hetken aikaa ihana ja suussa sulava
mutta se hetki ei kestänyt kauan.
Sulattuani sormiisi en ollutkaan enää makeaa ja uutta.
Olin liian kiinni sinussa ja niinpä pyyhit minut pois elämästäsi.