IRC-Galleria

joskus se loistaa kuin aurinko.... joskus se hajoaa käsiin kuin haljennut lasi ja sirpaleet käsissä. mutta paistaa se aurinko joskus sirpalekasaankin ja auringon voimalla jaksaa liimata palaset paikalleen, jolloin rakkaus taas kukoistaa!! kaiken se kestää, kokee ja kasvaa niiden kokemusten kautta, todellinen rakkaus ei ikinä kuole, vaikka välissä olis mitä!!! ja sen olen löytänyt jo 6 vuotta sitten, aluksi en vaan tajunnut, mutta nyt tiedän sen, olen sn löytänyt ja ikinä en enää irti päästä, ainakaan kovin helpolla!!!

toivon kaikkien sen löytävän tajuavan sen vaikka olisi ongelmia, ero, mikä vaan, ja kunnioittavan sitä!!!!


HUOMENNA (toivottavasti) ON PAREMPI PÄIVÄ!!!

KAIKKI JOTKA HALUAA VANHAN IRC-GALLERIAN TAKAISIN KOPIOI TÄMÄ PÄIVÄKIRJAAN !
Alle 16-vuotiaat käyttäjät eivät voi kirjautua Irc-galleriaan klo 22-07 välisenä aikana. Tätä on toivonut Mannerheimin lastensuojeluliitto, opettajat ja vanhemmat. KAIKKI JOTKA HALUAA VANHAN IRC-GALLERIAN TAKAISIN KOPIOI TÄMÄ PÄIVÄKIRJAAN! ''Jos tilanne jatkuu samanlailla ens viikkoon asti, eli että käyttäjät valittaa ja kritisoi uutta ulkoasua niin vanha ulkoasu laitetaan takaisin. Käyttäjistähän tämä on kiinni.''
KAIKKI JOTKA HALUAA VANHAN RAKKAAN IRC-GALLERIAN TAKAISIN , lisätkää tämä päiväkirjaan.

olen asunut täällä kuukauden. olen ollut onnellinen ja onneton. vasta kuukausi. olen tehnyt tutkimusmatkaa jo putkaan ja keskussairaalaan,. kumpaankin eri kerroilla. hmm. elämän PITI muuttua kun muutan pahasta jyväskylästä pois. PITI. vann niin ei ilmeisestikkään käynyt. samaa paskaa vaikka kuinka yrität elää normaalia, rauhallista kotielämää. vasta kuukausi!

ennen kuin minusta tuli äiti ...

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Tein ja söin lämpimiä aterioita.
Minulla oli tahriintumattomat vaatteet.
Minulla oli hiljaisia puhelinkeskusteluja.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Nukuin niin myöhään kuin halusin,
enkä kantanut huolta siitä,
kuinka myöhään menin nukkumaan.
Harjasin hampaani ja hiukseni joka päivä.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
En koskaan kompastunut leluihin tai unohtanut tuutulaulun sanoja.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
en tullut ajatelleeksi,
olivatko minun huonekasvini myrkyllisiä vai eivät.
En miettinyt koskaan rokotuksia.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Minun päälleni ei oltu koskaan
oksennettu,
kakattu,
syljetty,
pureskeltu,
pissitty
eikä nipistelty pienillä sormilla.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Minulla oli täydellinen mielenhallinta,
-ajatuksieni ja vartaloni hallinta.
Nukuin koko yön.
En ollut koskaan pidellyt kirkuvaa lasta,
jotta lääkärit voisivat tehdä
kokeita tai antaa rokotuksia.
En ollut koskaan katsonut itkuisiin
silmiin ja itkenyt.
En ollut koskaan ollut äärettömän
onnellinen yksinkertaisesta hymystä.
En ollut koskaan istunut myöhään yöllä
katsellen nukkuvaa lasta.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa,
vain sen vuoksi,
etten halunnut laittaa häntä sänkyynsä.
En koskaan ollut tuntenut sydämeni
murskaantuvan miljooniksi pieniksi palasiksi,
kun en voinut lopettaa kipua.
En koskaan ollut tiennyt,
että jokin niin pieni voi vaikuttaa elämääni niin paljon.
En koskaan ollut tiennyt,
että voisin jotakuta rakastaa niin paljon.
En koskaan tiennyt, että rakastaisin olla äiti.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
En tiennyt miltä tuntuu,
kun sydämeni on ruumiini ulkopuolella.
En tiennyt kuinka ihanalta voi tuntua,
kun syöttää nälkäistä vauvaa.
En tiennyt siteestä äidin ja lapsen välillä.
En tiennyt, että jokin niin pieni
voisi saada minut tuntemaan itseni niin tarpeelliseksi.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan noussut ylös
yöllä kymmenen minuutin välein
tarkistaakseni, että kaikki on kunnossa.
En ollut koskaan tuntenut sitä
lämpöä,
iloa,
rakkautta,
sydänsärkyä,
ihmetystä
tai tyytyväisyyttä, joka äitiydestä tulee.
En tiennyt, että voisin tuntea niin paljon...

Ennen kuin minusta tuli äiti.

taas olen onneni kukkuloilla, oma mies, aviomies, puolentoistavuoden tappelu, mut meidät on luotu yhteen, rakastan, ja sain sen oiken takas, ja enempää en onnellinen vosi olla... vihdonki onnellinen!!!

pikku peikko maattaa ja laittaa tavaroita sinne tänne, ei jaxais,mut pakko... pikku peikko on liian väsyny, blaah!!!

onko ihanampaa asiaa kun kotiinpaluu piiiiiitkältä reissulta. Nyt tööllö nautin olostani vielökun voin, muutto edessä..... rankkaa edes taas, mut nyt eletöön tössö hetkessö..... nautitaan vaan!!!

ensviikolla kotiin tääält nihilisti laitoksesta iiiiiiihanaa, ei jaksa oottaa!!!!

joku joskus kertoi, aikuinen, ettei aikuisuus ole kivaa, nauti siitä kun olet lapsi,,, noh sitä kukaan koskaan uako, haavekuva aikuisuudesta on aivan eri kuin sen todellisuus,,,,, nyt itse sen tajuua,olisin mielummin vielä lapsi kuin aikuinen.. liikaa vastuuta, talous, koulu, työ...... VOIHA SAAKELI, miks sitä ei lapsena tajunnu, vaa haaveili vaan upeasta itsenäisestä aikuisuudeesta,,,, ,, väärä käsitys, harha kuva!!!


oli pakko tilittää!!!

juu, koti kutsuu, sitä innolla oottelen, ahdistaa,,,, kun tietää päääsevänsä pois vaan ei vielä.... perkule!!!!!!