1.verse
Kattelen itteeni peilin edeessä/
mietin usein miten voi muuttua hetkessä/
ajattelen asioita aina vääräl kannalla/
mitä mun pitäs tehä et oisin oikeella/
mun ajatuksii ei kuitenkaa kuunneltais hyvällä/
jos mua haluu ymmärtää pitää käyä syvällä/
eka ohittaa kivikova kuori luottamuksella/
sit puhua asioista henkisel tunteella/
en tiedä mist puhun mut luulen tietäväni/
oon vaa itserakas paska vaik en tunne itseäni/
mä puolustan aina vaa omia arvoja/
oon tietämätön pummi joka ostaa ärrält arpoja/
2.verse
ihmettelen miks must usein pahast puhutaa/
elämän aikana tuun ehk senki viel kuulemaa/
usein ihmiset saa mut liikoja luulemaa/
ehk mäki tuun elämäni sisält tuntemaa/
kerron vaa itseni lyyrisel tavalla/
oon nuori enkää oo henksisest valmiina/
moni sanoo vaa et pysy skarppina/
sä tuut tarviimaa rutkasti malttia
"eikö elämäst kuuluis naattia"
tässä tuli purettu aika hen koht shaissea/
mut olipa kerran into mullaki tehä laineja/
huomasin et tein senki ilman paineita/
-Jimiz