Nyt sitä ollaan sitte palattu tähän normaaliin arkeen,
Kouluun, kotiin, tallille...tänne.
Olisin kylllä tavallaan voinut jäädä sinnekin, ainakin vielä vähäksi aikaa<hymy>
Ikävä ei ehtinyt vielä tulla kuin Minttua<sydän>
Kun oli kaikki läheiset mukana, oma perhe<sydän>, oma kulta<sydän>, serkku<sydän> ja pari muuta sukulaista<sydän>.
Eipä siinä muuta sitten tarvinnutkaan.
Kaverit ois kyl ollu kans ihan kivat, siis matkassa mukana.
Kaippa sitä nyt taas täytyy tottua tähän arkeen.
On taas hassua kun ei nää Mikaa niin usein.
canarialla meillä oli oma hotelli huone, päästiin vähän niinku leikkimään kotia<hymy>
Joka yö sai nukkua kullan kainalossa, joka aamu herätä siitä.
Kokoajan oltiin yhdessä
Nyt vaan täytyy odottaa et jos joskus..joskus
pääsis muuttamaan samaan kämppään...
Mutta eipä nyt kannata haaveilla liikaa, ei liikaa odotuksia...
Mikan ja mun matkalaulu:
Nyt sitä ajetaan varovarovasti,
Ettei kaatuisi kallis lasti!
Suoraa tietä suoraa tietä,
mäkiä on matkan varrrella.
Pois mummot ja vaarit alta,
tie näyttää kapealta!
Mittari näyttää kehdeksaakymppiä
jarrut on epäkunnossa!!