Perkeles... miks kaikki "vanhat kaverit" näkee mut VAAN äitinä ja vaimona. Miks se tarkottas sitä,etten vois liikkua missään vaikka olen äiti tai etten voi jutella samoista asioista kun oon vaimo.
Otan lapset mukaani jos voin ja jätän isälle tai hoitoon jos sikseen tulee. Sama ihminen mä silti olen. Joskin hieman äidillisempi, eli en juo itteeni enää ojakuntoon, en hyppää kännissä katolta, en harrasta irtosuhteita yms.. Miks mun seura kelpaa VAIN jos olisin tulossa RYYPPÄÄMÄÄN tai yksin kahville (silloinkin yleensä tehdään oharit!)
Ymmärrän jos jotakuta häiritsee pieni lapsi,mutta sen voi sitten sanoa suoraan. Jos oon esim. tulossa Poriin ja joku haluaa mut kylään ILMAN Viliä, voin aina kysyä jos äitini kattois sen aikaa sitten.
___________
Muttamutta, turha tulla vinkumaan kaveruutta takas vaikka kymmenen vuoden päästä, niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Ei mua sillon varmastikaan kiinnosta enää. Ja jos joku tosiaan luulee etten puhu muusta ku vauvoista tai äitiydestä, niin hankkikoon elämän.
Kai mulla nyt on muutaki juteltavaa... Mulla on lapsi (maailman ihanin ja toinen tulossa), entä sitten?
___________
Nii ja jos joku teistä saa nyt tietää olevansa raskaana tms. ni onnea vaan paljon,mutta mulle on turha tulla hakemaan lohtua jos ystävät jättää... niinhän sinäkin teit mulle!
(älkää kaikki kysykö nyt sitten,että tarkoititko minua, asianomaiset varmasti tunnistaa itsensä jos lukee ja jos ei,niin voivoi.)
___________
Kiitos uusille ihanille ihmisille,jotka ootte tullu mun elämääni tänne muuton jälkeen<3 Ootte mun henkireikä<33 (Tiedoksi niille joillekkin,että tähän kastiin kuuluu myös lapsettomia ystäviä!!!!!)