kävin aamulla hammaslääkärissä, joka ei osannut auttaa muuten kuin, että sanoi voivansa repiä hampaan irti. no ei. ei käy. ei ei ei. käski syömään antibioottikuurin loppuun ja särkkäreitä tarpeen tullen ja ilimottelemaan sitten kuinka käy. nooh. ehkä se antibioottikuuri alkaa tepsimään, koska pystyin olemaan töissä ja vain silloin tällöin kipu alkoi olemaan kova. mutta pystyin kuitenkin puhumaan ja olemaan suhteellisen normaali. :) eikä meinannut tajukaan lähteä. pientä heikotusta kyllä oli huomattavissa iltapäivällä, mutta johtui luultavasti kohtuu raskaasta duunista, huonosti nukutusta yöstä ja syötyjen lääkkeiden määrästä. huhhahhei. jos menis suihkuun. oiskohan hyvä idea...