IRC-Galleria

^ tuolloin lähdin koulusta kesken päivän kerrankin LUVAN kanssa, kipitin graafisen suunnittelun rakennukselta ikatan päärakennuksen parkkipaikalle, istahdin farmariin jonka peräkontissa pienessä häkissä haukkui kymmenkuinen pienisuuri ruskea pötkö, ja ohjastin kuskin kotipihoilleni.

kuski otti koiran pihassa hetkeksi syliin, ronttasi sitten koiran kamat kanssani asuntooni ja antoi ohjetta siitä kuinka koira on heidän kotonaan yöt ja työajat ollut häkissään koska tykkää eroahdistuksissaan tuhota paikkoja, toivotti hyvät jatkot, sanoi koiralle hei hei ja lähti.

siinä sitte katselin tota mutanaamaista pötköä joka voisi yltää jopa keskikokoisen koiran tasolle jollei sen jalat olisi niin perskeleen onnettomat töpöt, ja joka ei kuin kerran käynyt ovella piipittämässä entisen omistajan perään ennenkuin ravasi sitten muuten vähän hermostuneena pitkin kämppää.

sitten ku otin tuon alun perin virosta tulleen rakin harjan esille, istuin risti-istuntaan lattialle, taputin syliäni ja sanoin "Riku", niin tämä kokovartalonakki syöksyi heti syliin harjattavaksi. itkin sillon onnesta ekaa kertaa elämässäni.

nakki ei kuin yhden yön kokeilun kannalta ollut häkissään, sen jälkeen häkki jouti kangasalle äiteen ja jarpan puuvaraston kattohirsille. mitään ei ole tämä pötkö tuhonnut [[ sen jälkeläinen onkin sitten toista maata. ]]

mutta siis, Pirta ♥ Riku 2 v 23.3.2008 8) olin silloin sitä mieltä että Riku on parasta mitä mulle on tapahtunut ja oon sitä mieltä edelleen. vaikka Eetu onkin aivan upea omalla tavallaan, Riku on silti se mamman mussukka nro 1 ja täysin korvaamaton. kuka tahansa joka on oikeasti seurannut Rikun käyttäytymistä voi varmaan myöntää.


[[ joo joo tohon päivään on vielä aikaa mut en olis muistanu kirjottaa tämmöstä sillon kuiteskaan. ]]