rglöörglglö oli luppoisaa aikaa annin kotona, kaippi oli naurettava ja pieni humalakin tuli kolmesta naurettavasta siideristä ja kahesta smirrestä. osan smirreistä kyllä kaadoin annin nojatuolille ihan silkkaa tyhmyyttäni, ÖHÖM.......................... nyt oon yksin yksiössäni ja kaupungista kotiin kävelles kyl haihtu humalaisen rippeet ja jooh ja joo. no emmää ihan yksin oo on tääl noi karvaiset lapsoiset eetua lukuunottamatta. ja tos joskus aamupäivällä meen mustiijjamirriin näyttään sirpalle rikua ja sovittaan sille kuratossuja...... tossukkaiset