IRC-Galleria

Ennen kuin minusta tuli äiti

Ennen kuin minusta tuli äiti, tein ja söin lämpimiä aterioita.
Minulla oli tahriintumattomat vaatteet.
Minulla oli hiljaisia puhelinkeskusteluja.

Ennen kuin minusta tuli äiti, nukuin niin myöhään kuin halusin enkä kantanut huolta siitä, kuinka myöhään menin nukkumaan.
Harjasin hiukseni ja hampaani joka päivä.

Ennen kuin minusta tuli äiti, siivosin kotini joka päivä.
En koskaan kompastunut leluihin tai unohtanut tuutulaulun sanoja.

Ennen kuin minusta tuli äiti, en tullut ajatelleeksi olivatko minun huonekasvini myrkyllisiä vai eivät.
En miettinyt koskaan rokotuksia.

Ennen kuin minusta tuli äiti, minun päälleni ei oltu koskaan:
oksennettu
kakattu
syljetty
pureskeltu
pissitty
eikä nipistelty pienillä sormilla.

Ennen kuin minusta tuli äiti, Minulla oli täydellinen mielenhallinta, - ajatuksieni ja vartaloni hallinta.
Nukuin koko yön.
En ollut koskaan pidellyt kirkuvaa lasta, jotta lääkärit voisivat tehdä kokeita tai antaa rokotuksia.
En ollut koskaan katsonut itkuisiin silmiin ja itkenyt.
En ollut koskaan ollut äärettömän onnellinen yksinkertaisesta hymystä.
En ollut koskaan istunut myöhään yöllä katsellen nukkuvaa lasta.

Ennen kuin minusta tuli äiti, en ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa, vain sen vuoksi, etten halunnut laittaa häntä sänkyynsä.
En koskaan ollut tuntenut sydämeni murskaantuvan miljooniksi palasiksi, kun en voinut lopettaa kipua.
En koskaan ollut tiennyt, että jokin niin pieni voisi vaikuttaa elämääni niin paljon.
En koskaan tiennyt, että voisin jotakuta rakastaa niin paljon.
En koskaan tiennyt, että rakastaisin olla äiti.

Ennen kuin minusta tuli äiti, en tiennyt miltä tuntuu, kun sydämeni on ruumiini ulkopuolella.
En tiennyt kuinka ihanalta voi tuntua, kun syöttää nälkäistä vauvaa.
En tiennyt siteestä äidin ja lapsen välillä.
En tiennyt, että jokin niin pieni voisi saada minut tuntemaan itseni niin tarpeelliseksi.
Ennen kuin minusta tuli äiti, en ollut koskaan noussut ylös yöllä kymmenen minuutin välein tarkistaakseni, että kaikki on kunnossa.
En ollut koskaan tuntenut sitä lämpöä iloa rakkautta sydänsärkyä ihmetystä tai tyytyväisyyttä, joka äitiydestä tulee.
En tiennyt, että voisin tuntea niin paljon...
Ennen kuin minusta tuli äiti.

Luin tämän erään päiväkirjasta, koskettava tarina:

"Tämä kertomus kertoo eräästä äidistä, joka moitti 5 vuotiasta tytärtään siitä, että tämä tuhlasi kokonaisen rullan kaunista, kallisarvoista kullanväristä lahjapaperia. Rahaa oli vähän ja äiti tuli entistä kiukkuisemmaksi, kun hän näki tyttärensä koristelevan paperilla rasian, jonka hän laittoi joulukuusen alle.

Seuraavana aamunna tyttö antoi askin äidilleen sanoen "tämä on sinulle äiti". Äiti tunsi itsensä
vaivautuneensa muistaessaan eilisen kiukkunsa tytölle. Hänen ärsyyntyi kuitenkin uudestaan tyttärelleen avatessaan paketin ja huomatessaan sisällä olevan rasian tyhjäksi. Harmistuneena hän sanoi tyttärelleen; "Etkö tiedä, nuori nainen, että kun annetaan lahja jollekin, paketissa täytyy olla jotakin?" Tytölle tuli kyyneleet silmiin, kun hän vastasi; "Mutta äiti, ei rasia ole tyhjä! Minä täytin sen kokonaan suudelmilla!"

Äiti murtui myös kyyneliin, polvistui tyttärensä eteen ja sulki hänet syliinsä ja pyysi anteeksi ajattelematonta kiukkuaan. Lyhyen ajan kuluttua tyttö kuoli tapaturmaisesti. Tarina kertoo, että äiti piti tätä tyttäreltään samaa rasiaa yöpöydällään koko loppuelämänsä ajan. Kun hänellä oli vastoinkäymisiä tai kun hän tunsi itsensä masentuneeksi, avasi hän rasian ja otti sieltä kuvitellun suudelman ja muisti tyttärensä rakkauden, jolla hän oli paketoinut suudelmat rasiaan. Todellakin ihmeellinen tunne, on tämä lahja meille, pieni rasia täynnä pyyteetöntä rakkautta ja suudelmia lapsiltamme, perheeltämme, ystäviltämme. Ei ole mitään arvokkaampaa täällä maan päällä kuin tämä."
<3

Koulussa...

Kuopiolainen naisopettaja nimeltään Sirkka oli antamassa matematiikan tukiopetusta:
"Kolme lintua istuu puhelinlangalla. Metsästäjä ampuu yhden. Kuinka monta lintua jää langalle?"

Oppilas, jonka nimi oli Keijo, mietti hetken ja sanoi mietteliäästi: "Ei yhtään!"

"Ei, ei, ei. Yritetäänpä uudelleen" naisopettaja sanoi kärsivällisesti.
"Kolme lintua istuu puhelinlangalla. Metsästäjä ampuu yhden. Kuinka monta lintua jää langalle?"

"Ei yhtään." Keijo vastasi jämäkästi.
Eikä naisopettaja voinut kuin huokaista: "No, miten päädyit sellaiseen tulokseen?"
"Yksinkertaista" Keijo vastasi.
"Kun metsästäjä ampui yhden, laukaus pelästytti kaksi muuta tiehensä."

"No niin no." naisopettaja vastasi.
"Vastaus ei nyt ihan ole se, mitä haettiin, mutta pidän ajattelutavastasi."

"Aha!" Keijo virkkoi.
"Nyt on mun vuoroni kysyä sulta visainen kyssäri!" Keijo innostui.
"Kolme naista istuu penkillä syömässä mehujäitä. Yksi naisista nuolee mehujäätä, toinen puree ja kolmas imee. Kuka heistä on naimisissa?"

Naisopettaja katsoi kirkassilmäista Keijoa hieman punastuneena ja hämmentyneenä..
"Kuulitko sä, kun mä kysyin sulta?!" Keijo tiuskaisi.
"Kolme naista istuu penkillä syömässä mehujäitä. Yksi naisista nuolee mehujäätä, toinen puree ja kolmas imee. Kuka heistä on naimisissa?"

Naisopettaja nielaisi ja lähes kuiskasi hieman nolona vastauksensa: "No se joka imee?!"
"Ei suinkaan!" Keijo vastasi yllättyneenä.
"Tietenkin se, jolla on vihkisormus! Mutta pidän ajattelutavastasi..."

vastatkaa hassuihin kysymyksiin!


01. Kuka olet?
02. Olemmeko ystäviä?
03. Koska ja miten tapasimme?
04. Oletko ihastunut minuun?
05. Pussaisitko minua?
06. Anna minulle lempinimi, ja kerro miksi valitsit juuri sen?
07. Kuvaile minua yhdellä sanalla
08. Mikä oli ensivaikutelmasi minusta?
09. Oletko edelleen samaa mieltä?
10. Mikä muistuttaa sinua minusta?
11. Jos voisit antaa minulle mitä tahansa, mitä se olisi?
12. Miten hyvin tunnet minut?
13. Koska näimme viimeksi?
14. Halusitko joskus kertoa minulle jotain, mitä et ole pystynyt kertomaan?
15. Aioitko pistää tämän blogiisi ja katsoa, mitä minä kertoisin sinusta?

Jos luet tätä,
jos silmäsi liikkuvat juuri tällä hetkellä näiden sanojen yli,
ole kiltti ja kirjoita kommentti,
jossa on muisto sinusta ja minusta,
vaikka emme edes puhuisi usein.
Se voi olla ihan mitä tahansa haluat.
Kun olet tehnyt tämän,
laita tämä omaan päiväkirjaasi ja ylläty (tai kauhistu) siitä,
mitä ihmiset muistavatkaan sinusta.

Haaste

Tehtävänanto: paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun.

1. Kun juon teetä, otan aina kuppiin lusikan vaikken laitakaan sinne sokeria, koska uskon sen jäähtyvän nopeammin.

2. Lämmitän ruoan aina tulikuumaksi ja sitten odottelen kun se jäähtyy.

3. ensimmäisenä kun tulen kotiin tai kun aamulla herään, laitan kaikki valot päälle ja radion sekä telkkarin pulisemaan.

4. ruisleivästä syön vain yläpalat, alapalat jää jolleki toiselle :D

5. en pysty nukahtamaan jos vaatekaapin ovi on auki, outoo...

Ja haasteen saa: kommie (tietenkin), mansikka_ , RankkaPurjo,stella_star ja Annabella_ :D

Mä tuun seinähulluks.

Oon vaarallista seuraa. Ei mulle kannata puhuu mitään....

Mä en osaa mitään muuta ku valittaa. Mun täytyy asuu yksin.

Mä en kuulemma osaa ees perunoita keittää, ku vesi kiehuu yli.

Ja vähän ärsyttää ku joku kyylää ja sit sanoo että "no mähän sanoin!"

En mä taida tänne enää mitään kirjottaa ku ei ketään varmaan ees oikeesti kiinnosta mun valittamiset. :(

Öitä...

Mä oon jo melkein terve.
Ajattelin kirjottaa jotain, mut en vaan saa tähän mitään aikaseks.

Ikävä :(
Meen nukkuu....

Tein suuren virheen... katsoin jonku ihmeen romanttisen komedian. Itseasiassa katoin vaan sen onnellisen lopun. Näin herkkänä ihmisenä se oli viikon erehdys. :S Sain itselleni aikaseksi kamalan ikävän, ja kun perjantaihin on vielä kokonaiset tiiistai, keskiviikko ja torstai, tuntuu aivan hirveeltä ikuisuudelta. Olen ainut hereillä, joten avautua voin vain tänne... Ja mulla tosiaan on elämää! Mutta niinkun joku sanokin, että "hänen oli sinne mentävä, jotta hän voisi tulla takasin". Aika filosofista kyllä, mutta olis mielummin jättäny menemättä :(
En nyt jatka masentelemista tänne... meen ottaa lääkkeen, se auttaa nukahtamaan (ei oo siis mikään unilääke, se on ihan yskänlääke :)

::: kauniita unia :::

No niin, tulipa sitten käytyä siellä lääkärissä aamulla. Eipä ollukaan mikään ihan pikkujuttu, keuhkokuumehan se siellä sairaslomatodistuksessa lukee :S määrättiin viikko lepoa ja antibioottikuuri. Että sellasta. Paremmin ei voiskaan mennä.
Kerron miksi:
a) en pääse huomenna uusintatenttiin
b) mun harjottelu menee uusiks
c) en pääse toiseen uusintatenttiin
d) toi mun diagnoosi on aika vakava juttu
e) kulta on viikonlopun kotona ja meidän näkeminen jää vähän vähälle
f) mä oon koko ens viikon yksin ikävöimässä
g) mulla on jo nyt ikävä :(
h) kipeenä ei oo koskaan kivaa

No mut onhan siinä jotain positiivistakin. Saan nukkua koko viikon ihan luvalla :) En kylläkään tiiä miten pitkään jaksan. No mut kyllähän tää nyt täytyy hoitaa, ku jotkut rupee pelottelee niin väkisinki sitä lääkettä rupee vetää naamaan... Parhaimmaksi lääkkeeksi on kylläkin todettu kunnon rutistus ::: Sitä kaivataan! :(

No mutta mäpä lähden tästä yskimästä, kun tuota kuumettakin tuntuu olevan reippaasti, äsken kun mittasin niin oli vähän vajaa 39, ja näin joka päivä :S
Öitä ja kauniita unia!