Jäi jäljelle vain irtokarvat,
sydämeen suuret avohaavat.
Ja ne repaleiset takinvuoret,
kaikki ne revityt lelut, puunkuoret...
Vaan jokainen muisto,
hetki täynnä elämää,
kun näitä muistelen -en koskaan yksin jää.
Tassun jälkiä sydämessä,
kuin joku olisi kulkenut siitä vastikään.
Joku kulki sydämeni yli,
sinäkö se olit koirani?
Ohimatkallako vain?
Et kai.
Kyllä pysyvästi sinne muutit.
Teit pesän lakanoihin, merkkasit myös nurkat.
Kipitit läpi sydämen, kurajaloin, karvoin.
Jätit tassunjälkiä sydämeeni.
perjantai-iltana istun hautuumaalla
kohotan katseen salaman iskiessä taivaalla
näen sun kasvosi tummissa pilvissä
aina pelkän ilon vaan näin sun silmissä
ikinä et näyttäny jos joku oli pielessä
mut aina silti näin mitä sulla oli mielessä
millon mitäkin tuli kaksin tehtyy
minkä vitun takii sun piti näin aikasin menehtyy
sull ois ollu vaikka vielä mitä eessä
kunpa vielä voisin sun kaa olla yhteydessä
voisin sulle kertoo kuinka olit mulle tärkee
ja oot edelleen kaikille tosi tärkee
jos vaan vielä voisit kerran tulla takas
kertoisin sulle että olit ystävä rakas
silmät vedessä sua muistella yritän
sun muistolles joka ilta kynttilän mä sytytän