IRC-Galleria

Oli vuosi '95 ja oltiin onnellinen perhe
Faija kävi duunissa ja huolehti sen minkä kerkes
Äiti otti vastuun musta ja teki ruokaa
Nyt illal ziigaan valokuvia ja syvään huokaan
Jos voinut oisin oisinko valinnut toisi
Ettei isä liikaa viinaa juonut oisi
Näin toivoisin mutta eihän toivo muuta mitään
On vaan mun helvetin vaikeeta nyt yrittää käsittää
Miksi pilaa oma elämänsä muiden siinä samalla
Sillä viinan mahti on vaan niin vitun salakavala
Ei sitä tahallaan tee alkoholi voittaa mielen
Oma rakas heivataan otetaan viinapullo viereen
Pullon läpi näkyy läpinäkyvä tulevaisuus
Ei auttava käsi näy siks mielessä on kaipuu
Ja mielipiteet vaihtuu erilaisest elämästä
Mitä ikinä tapahtuukin en isä irti susta päästä

Tää kaikki koskettaa mua niin syvästi isä
Mut ehkä tarkotus on sanoo hyvästi isä
Mä tuun rakastaan sua aina ja pysyvästi isä
Mut ehkä nyt on aika jättää hyvästit isä
Teit kaiken minkä pystyit silti tähän päästiin isä
"Anna anteeks"- nyt pidä pääs kii isä
Oma syys oli siks multa lähti isä
Syynä oli alkoholi se sut pois käänsi isä

Peilistä heijastuu lapsesi kasvot
Pelästyt ja nopeasti taaksesi katsot
Mut eihän sielä ketään oo vaan pelkkää tyhjää
Sit kaivat sätkän esille alat etsimään sytkää
Vedät henkeä ja istahdat parveketuoliin
Sytytät savukkeen tajuat ettet oo kuosis
Etkä ookkaan ollu vuosiin mut nyt se on myöhästä
On työlästä selviytyä tästä juoksupyörästä
Oot menny monta kertaa pettään munkin luottamuksen
On meilläkin menny monen monta kertaa ristiin sukset
Siitä huolimatta kaikki on nyt ihan hyvin
Vaikka tekos jättänytkin on arpii syvii ja pysyvii
Mullon kysymyksii joihin vastauksia en saa
Mun sisäs on heikko tuli joka tarttis lisää bensaa
On surullista katsoo miten elämä yhden miehen
Voi satuttaa niin paljon ja tost vaan mennä pieleen

Toinen jalka roikkuu haudas mikä enää auttaa
Kun kaikki pitää opetella kantapään kautta
Oot yksin himas ja laitat levyn soimaan
Miten ihmees ihminen näin muille tehdä saattoikaan
Ainoo mitä voitit oli pitkä mykkäkoulu
Sääli ja kaipuu ja yksinäinen Joulu
Vakuutit ja vannoit jo aikoja sitten
Et näin ei enää tapahdu siis älä poika itke
Silti kyynel valuu poskee pitkin väkisinkin
Kun kelaan taakseppäin mun elämäni värifilmin
Valot on poissa elät pimeässä huonees
Jos selvinpäin joskus pistäytyisit luokseni
Saattaisin vuoksesi kaiken anteeks antaa
Ja mukanani kaikki muistot hautaan asti kantaa
Pidätät itkua ja nukahdat tuoliin
Liikaa suruu suotiin ehkä huominen sais sut kuosiin