IRC-Galleria

Jos suljen silmäni,
en todellisuutta pysty näkeen.
Maksan tyhjäst vaikken ees tiedä mitä jää mun käteen,
tiettyjä arvoja jotka kilpailee keskenään,
en tiedä mitä tehdä tiesin ennen mutten enää.

Sillä mun arvomaailmani on kuin karuselli,
mun läheiset kärsii ku halua olla vaan onnellinen,
vaik tiedän ettei must oo siihen, yritän mutta
siks se ei oo mun juttu.

Yöllä tsiikaan ikkunasta katon kauniit tähtii,
viekin elän liikaa unelmissa ja ne jo nähtii,
en pelkää elämistä, enkä liioin paljon muuta,
silti tekis mieli aukoo suu ja maailmalle huutaa.

Joskus niin paljon paineit ettei niiden yli pääse,
lähen niitä pakoon päästä sinne mut silti jää sinne,
todellisuuden elämään vaik se on pelkkää kuvitelmaa.