IRC-Galleria

He is sensible and so incredible
And all my single friends are jealous
He says everything I need to hear
And it's like I couldn't ask for anything better

Istun tässä parhaillani, nojatuolissa toimistolla, jalat pöydällä – huonoksi käynyt tapa. Odotan tekstiviestiä, kuin kuuta nousevaa, ja hymyilen, näyttäen varmaan aika hölmöltä, tuijottaessani tyhjyyteen. Viimeinkin minä ja Alex julkistimme suhteemme, viimeinkin. Silti jokin ei tunnu oikealta, enkä ymmärrä sitä. Kunz vilkaisee suuntaani sivusilmällä, noilla pyöreillä kasvoillaan pieni hymy.
- Sinulta on kai edes turha kysyä, mitä mietit. Voisin melkein kohta sanoa olevani kateellinen, mies tokaisee, ja se on jo aika saavutus, koska harva mies olisi kateellinen mulle siitä, että mä seurustelen miehen kanssa, kollegani. Miehen kanssa, joka on ymmärtäväinen, ja muutenkin vain niin ihmeellinen. Tajuaa mua, kuuntelee mua, auttaa kun on vaikeaa. Juuri sellaista mä olen kaivannut jo jonkun aikaa , silti joku tuntuu väärältä, eikä ole oikein. Se tunne riistää mua jostain syvältä sisältä, enkä mä ota oikein selkoa siitä. Sävähdän hieman, kun puhelin tärisee taskussani, kaivan sen esiin. Yksi tekstiviesti vastaanotettu. ' Hei <3. Odotan toimiston edellä. Pääsetkö tulemaan? Käytäisiin ajelulla. T. Alexisi ' viesti saa mut hymyilemään hieman, ja etenkin tuo alussa oleva sydän. Tyypistähän on tullut oikea teinipoika. Nousen seisomaan hymyillen, vetäen päälleni nahkatakin, Kunz katsoo mua, hymyillen hieman.
- Pitäkää hauskaa iltaa, mies sanoo. Nyökkään, ja huomautan vielä, ettei tuonkaan tarvitse olla koko iltaa toimistolla, mutta mies itsepäisenä ilmoittaa, ettei hänellä ole muutakaan tekemistä. Kohautan olkiani, en ala inttämään vastaan, vaan laitan vielä huivin kaulaani, astellen sitten ulos toimistosta, lyöden oven kiinni ja lähtien käytävää pitkin kohti ulko-ovea. Jo läpinäkyvän oven läpi huomaan Alexin mustan auton kaartuneen pihalle, ja mikä omituisinta, miehellä ei ole etupenkkiä koristamassa edes koira. Hymyilen pienesti, lumihiutaleita satelee hiuksiini. Alex virnistää, onnellisesti ikkunan läpi, ja heilautta kättänsä autosta, melkein alkaen rullaamaan autonikkunaa innoissaan auki, mutta estän tuon pelkällä ilmeilyllä, koska täällä tuulee ja sataa lunta, eikä Alex halua samaa säätä autoonsa sisään. Huokaan syvään itsekseni, joulu lähestyy taas. Se ei ole mulle enää ilonjuhla.

He opens up my door and
I get into his car and he says
You look beautiful tonight
And I feel perfectly fine

Kävelen pelkääjänpaikan puoleiselle ovelle, ja olen juuri ottamassa kättä pois nahkatakkini taskusta, saadakseni sen auki, kun ovi yllättäen aukeaakin. Magiaa. No ei , Alex on vaan kumartanut omalta paikaltaan avaamaan sen. Kuin se olisi mun palvelija. Hymyilen pienesti, en mä voi olla tollaiselle suloiselle näylle hymyilemättä. Istahdan autoon, ja lyön oven nopeasti kiinni, jotta ei tulisi vilu, vaikka täällä onkin kai penkinlämmittimet päällä. Mies kumartuu heti minua kohti, painaen suudelman huulilleni, joten ei tässä tule mun turvavyön kanssa säätämisestäkään yhtään mitään. Vastaan siihen suudelmaan silti, mies omistaa pehmeät huulet, silti tunne ei edelleenkään ole oikea. Mies lukittaa katseensa turkooseihin silmiini.
- Olet kaunis, Christian, Alex sanahtaa hiljaa. Olen jo alkanut tottumaan siihen, että hän nimittää minua kauniiksi, vaikka olenkin mies. Taino , enemmän neiti mä kai meistä kahdesta olen, mutta jokatapauksessa. Puraisen hieman huultani, toiseen vilkaisten, hymyillen ihan pienesti. On mulla hyvä olo, vaikka jotain puuttuukin. Jotain oleellista. Nojaudun autonpenkkiin, kun toinen on painamassa uuden suudelman huulilleni.
- Aja nyt vaan, totean, ja toivon vain kuvitelleeni ahdistuksen äänessäni, että se ei oikeasti karannut huuliltani, mutta taisi se karata. Mies myöntyy nyökäten, käynnistää auton ja kaartaa pois poliisiaseman pihalta, käännän katseeni ulos ikkunasta, ja näen heijastuksena turkoosien silmieni olevan kosteat, paitsi samalla mulla on kaikki niin hyvin. Silti jokin ei vain ole oikein, mä tunnen sen.
- Hyvä on, mitä olen tällä kertaa tehnyt ? Mies huokaa, muhun vilkaisten, pitkän hiljaisuuden jälkeen. Se hiljaisuus tosin alkoikin pikkuhiljaa olla jo piinaava, joten ihan hyvä päästä eroon siitä. Mä en silti mielelläni vastaisi moiseen kysymykseen. Eihän Alex ole mitään tehnyt, kuten ei koskaan, mies on täydellinen, ja musta tuntuu, että en voisi pyytää enempää. Silti mun rinnassa sykkii jotenkin niin vääränlainen tunne, josta en vain voi ottaa selkoa. Olen niin sekaisin. Ajatukset pyörii.
- Et ole tehnyt yhtään mitään. Voitko nyt vaan ajaa? Tuhahdan, ja kuulen jo pienen kiukun, tai uhman äänessäni. Mies kohauttaa olkiaan, kääntäen vilkun päälle, ja auton oikealle. Nojaudun jälleen penkkiin, tai oikeastaan ikkunaan, tuijottaen ulos, lumiseen maisemaan. Hieman haalistunut on turkoosien silmieni katse.

But I miss screamin' and fightin' and kissin' in the rain
And it's 2 AM and I'm cursin' your name
You're so in love that you act insane
And that's the way I loved you

- Jäädäänkö tähän hetkeksi? Alex ehdottaa, hymy huulillaan, parin tunnin päästä, tai no , muutaman, kellokin on jo kaksi yöllä, me ollaan ajettu rantaan. Nyökkään, pakottautuen hymyilemään. Pian, jo parin minuutin kuluttua kuulen tuhinaa. Juuri näin, mies on mennyt nukahtamaan. Huokaan hiljaa, ja katselen taivaalta putoavia lumihiutaleita, pienoinen , haikea katse silmissäni. Mielessäni pyörii vain yksi kysymys. Miksi? Miksi ihminen on niin avuton? Miksi näin aikaisin? Miksei se kestänyt? Tunnen vajoavani kauas muistojen taakse, kun kaikki oli vielä niin, kuin pitäisi kai olla mielestäni yhä.

- BÖCK ODOTA! PYSY NYT HELVETTI PAIKALLASI, kun ei edes Rex pysy perässäsi. BÖCK! Tuttu karjunta kantautuu takaatani, mutta jatkan kävelyä eteenpäin, silmieni kosteina ollessa, nenästäni vuotava verinoro valuu pitkin kasvojani, tuoden myös ikävän maun huulille. Mutta en pysähdy, vaan liukastelen eteenpäin tässä jäisessä sässä, syvään huokaisten, suunnilleen juosten eteenpäin.
- Odota, anna minulle anteeksi ! Christian! Ei minun pitänyt lyödä, ihan totta. Olen PAHOILLANI. Kuunteletko edes? Miehen huuto kantautuu mun korviin. Miten mä edes voisin olla kuulematta? Vaikka mun korvista menee vaaleanharmaat piuhat, jotka johtaa mustaan Mp3-soittimeen taskussani, se musiikkikaan ei peitä tuota huutoa takaatani. Pysähdyn kuitenkin lopulta, koska aikamoista herkkuahan se on, että tämä herra jaksaa kutsua mua oikealla nimellä. Taivaalta sataa jotakin rännän tapaista.
- MITÄ haluat? Kivahdan, miehen tullessa kohdalleni, tuo asettaa lempeästi kätensä harteilleni, ja kävelee eteeni, joudun katselemaan ylöspäin, sillä mies on jonkunverran minua pidempi. Valkoiset lumihiutaleet ovat sataneet tuon mustiin, harteille ylttäviin hiuksiin, ja miehen ruskeissa silmissä on anteeksipyytävä, huolestunut, hieman kosteat katse. Omani itkevät jo, ovat tehneet sitä varmaan minuutin.
- Anteeksi, että löin. En halua satuttaa sinua. Haluan vain.. Sinut, mies sanoo hiljaa, silmiäni katsoen. Tuo kietoo kätensä, ne turvalliset ja vahvat ympärilleni, enkä mä voisi olla missään muualla parhaillani, koska juuri nyt tuntuu hyvältä. Kiedon käteni hiljaa miehen niskaan, ja sormieni välistä lipuu mustia, karheita hiuksia. Niin monesti olen kuljettanut sormiani niiden läpi. Niin monesti.
- Rickhard , minä, kuiskaan hiljaa, yrittäen selittää jotain, mutta mies estää sen, painamalla suudelman huulilleni, johon vastaan, vaikka tiedän tahrivani Moserin huulet omalla verelläni. Se ei tosin tunnu miestä haittaavan, sillä tuo vetää tiukasti, mutta hellästi mut itseään vasten. Ollaan me vaan hulluja. Rakkaus saa ihmiset lentämään. Nyt mä voin jopa uskoa sen sanonnan olevan totta.

He can't see the smile I'm fakin'
And my hearts not breakin'
Cause I'm not feelin' anything at all
And you were wild and crazy
Just so frustrating, intoxicating, complicated
got away like some mistake

You made me laugh when I cried so hard
You gave me bracelets to cover my scars
You held me close when I was so cold
You offered a comforting hand to hold

You picked me up whenever I fell
You showed me heaven when I was blinded by hell
You answered my calls in the darkened night
You gave me the reasons to hold on and fight

You rescued me when I was drowning in pain
You placed me back on the right path again
You loved me forever and stayed by my side
You entered my heart as an angel to guide

You may not be with me so much anymore
But I know you will leave open a beckoning door
I miss you so much but I'll fight till the end
I love you so much my Bestest friend.

Tee tämä tai viikonloppuna sinulle tapahtuu jotain kamalaa.
? Oletko koskaan kaatanut joulukuusta? - No kotona siis joo mut en metäs 8D
? Onko sinua koskaan leikattu? - On kai
? Luetko sanomalehdestä kuolinilmoitukset? - Harvemmim
? Pitäisikö aviopuolisoiden mielestäsi tietää toisistaan kaikki? - No ei välttämättä aivan kaikkea, mut ei mitään salaisuuksia sais silti olla
? Oletko soittanut pilapuheluja? - Useasti
? Oletko hypännyt benji-hypyn? - EN
? Laulatko suihkussa? - Tuu kuunteleen oven ulkopuolelle..
? Haluaisitko olla mies vai nainen? - Hhaa mies 8D
? Uskotko ihmeisiin? - Uskon
? Oletko koskaan joutunut hautaamaan lemmikkisi? - Jooo
? Kannatatko kuolemanrangaistusta? - No ööö ei sillee,mut sillee
? Suostuisitko olla peseytymättä 3 kuukautta, jos saisit 160 000 euroa? - En
? Tykkäätkö juhlista? - Jjuu
Haluaisitkio aina pysyä tietyn ikäisenä? - Ois se jees.
? Kutiatko helposti? - Todellaki
? Oletko koskaan pelastanut kenenkään henkeä? - En kai ?
? Koska ärsyynnyit viimeksi? - Tänään mun kenkiin ku niis hajos pohja ku kävelin pitkin Porvoota
? Ovatko naiset heikompia kuin miehet? - Eivät
? Pelkäätkö karhuja? - En
? Oletko koskaan mennyt väärään bussiin? - En koskaan
? Suutelisitko henkilöä, jota viimeisimpänä ajattelit? - Joo
? Pidätkö hiuksistasi? - No ei, kun vihaan
OLETKO?
☆ Ihastunut - Quess..
☆ Kipeä - juuu
☆ Särkenyt jonkun sydämen - En ? Toivottavasti
☆ Lähettänyt yli 100 tekstaria päivässä - Monesti!
☆ Katunut tekojasi - Moniiki
☆ Ilkeä - Joillekkin
YLEISTÄ:
☆ Lempipaikka? - Mmh koulu <3 Nojoo ei, koti :)
☆ Mitä pelkäät? - En mä tiiä
☆ Haluatko mennä naimisiin? - Joskus sitten. Joo <3
☆ Pitääkö kukaan sinusta? - Emmä tie=(
☆ Oletko pitänyt jostain henkilöstä joka on kohdellut sinua huonosti? - Joo ja se on helvettiä.
☆ Kolme asiaa joita teet päivittäin?- Nukun , herään , meen nukkuun
☆ Oletko yksin juuri tällä hetkellä? - Oon
MITÄ JOS...
☆ ... ihastuksesi pyytää sinua ulos huomenna? - HappyHappy <3
☆ ... voittaisit lotossa miljoonan? - AWWWW :3
☆ ... joku kosisi sinua? - Mm riippuu ihmisestä
TURHAMAISUUS:
☆ Kuinka monta kertaa katsot päivässä peiliin? - Mont kertaa 8)
☆ Hyväksytkö plastiikkakirurgian? - En sillai
☆ Mitä teet kun kukaan ei näe? - Oon sekasin.

Mä haluun matkaa kauas täältä
Kunpa totuudelta voisin mä selkäni kääntää
Haluan vaan sun luokses takas

Jätin sydämeni jonnekkin kauas pois
Ottaisin sut mukaan jos sen takas hakea vois
Oot mielessäni sekä joka muistossa

Toisiamme heikkoina hetkinä lohdutettiin
Mut ne ajat ei unohdu vaik ne on jo takana
Kaikki muistot viiltää sisimpääni niinkun katana
En muuta toivo kun vaan saisin olla sun luona
Ja kohta tuun jo takas niin nopee ettet huomaa

Kai sä mua mietit kai sä mua kaipaat?
Kai sä mua muistellen vietät aikaa?
Ethän koskaan unohda miks me ollaan yhdessä?
Kohti kuolemaa kävellään käsi kädessä

Jos nyt oves taakse astuisin, niin avaisitko?
Jos soittaisin sulle, niin vastaisitko?
Jos kaikesta pyytäsin anteeks, niin antaisitko?
Jos antaisin sulle kaiken, niin ottaisitko?
Jos oisin surullinen, niin huomaisitko?
Ja jos huomaisit, niin lohduttaisitko?
Jos nyt takaisin tulisin, niin halaisitko?
Jos kokonaan pois lähtisin, niin unohtaisitko?
Tää kaipuu saa mut voimattomaksi
Kaikki on hyvin aina kun me ollaan kaksin
Oot liian kaukana vaik kätes kädessäni tunnen
Oispa kaikki niinkuin joskus silloin ennen

lisää tämä blogiin ennen kello 22.30 tänä iltana
niin sinulle tapahtuu huomenna jotain TODELLA hyvää!
jos et tee tätä klo 24 mennessä joku rakkaistasi kuolee.
+ oletko ihastunut ? - Arvaa vaan .. < 3
+ oletko rakastunut ? - Joo ..
+ oletko varattu ? - En
+ oletko särkenyt jonkun sydämmen ? - Ehkä.
+ oletko tehnyt jotain mitä olet katunut ? - Oon.
+ oletko itkenyt jonkun takia ? - Olen monesti
+ oletko kuullut tällä viikolla jotain ihanaa ? - Oonahn minä 8D
+ oletko tyytyväinen itseesi ? - En
+ oletko tyytyväinen elämääsi ? - En ihan
+ oletko menettänyt jonkun rakkaasi ? - Kuinka helvetisti.. .
+ oletko joskus satuttanut itseäsi jonkun takia ? - Oon
+ oletko itkenyt itsesi uneen ? - Oon

Pojat sanoo: - Soitan sinulle huomenna
Mutta tarkoittaa: - Soitan ehkä ensi viikolla
Pojat sanoo: - Tykkään susta todella paljon
Mutta tarkoittaa: - Susta ja 15 muusta
Pojat sanoo: - Mul ei oo saldoo ni en voi soittaa
Mutta tarkoittaa: - Ei oo ees saldorajaa, mut en haluu soittaa sulle
Pojat sanoo: - kiva paita sulla
mutta tarkoittaa: - oisit kivempi ilman!
Pojat sanoo: - oot kaunis ja söpö!
mutta tarkoittaa: - toivottavasti saan hänet sänkyyn
Pojat sanoo: - tämä on meidän salaisuus
mutta tarkoittaa: - meidän + 10 kaverini
Pojat sanoo: - rakastan sua aina
mutta tarkoittaa: - ..kunnes löydän toisen
Lisää tämä päiväkirjaasi niin sinulla on hyvä rakkausonni koko loppuvuoden.

Everyday I regret pushing you away
Afraid that I might lose you forever
And that I might not get a second chance
If only I could turn back the clock
I'd tell you how much I care for you
How much I wish I could be with you
To hold you when you're feeling down
Or to hug you when you need a hug
But I'm afraid I've lost you forever
And I'll never get a second chance with you

olipa kerran tyttö joka söi vittu kuus litraa makkarakastiketta . jos et kopioi tätä päiväkirjaas, ni saat maksasyövän joka uusiutuu 6 kertaa ja sun hiukset tippuu ja naama palaa vittu kello 8 : 40 ens torstaina!

HUOMIOTHAN , että tää on vaan mun mielikuvitusta 8D

---

Salaisuuksia on..

" Mitä, jos mutsi saa tietää meistä ? "
" No miks se saisi? "
" En mä tiedä. Mut ei se voi estää , mä rakastan sua. "
" Ja mä rakastan sua "

" Mitä, jos Ossi saa tietää ? Mitä mä teen sitten ? "
" Miten se nyt sais tietää ? "
" Missä mun päiväkirja on?! "

Salaisuudet paljastuvat..

" NIKO JA KATARIINA ? "
" Mutsi .. "
" Jenni, tää ei oo sitä miltä tää näyttää ! "

" Ossi , ooks sä nähnyt mun päiväkirjaa ? "
" Oonpa hyvinkin . "
" Voitko antaa sen tänne? "
" Heti, kun sä kerrot, kauanko sä aioit multa vielä salata, että sulla on veli?! "

Menneisyys tulee takaisin..

" Mitä asiaa sulla oli mulle , Miika ? "
" Mä tahtoisin esitellä mun hyvän ystäväni, Amerikasta. "
" Okei . "
" Ai , sieltähän sä tulitkin , mä olin just kertomassa susta . Jenni, täss..."
" AKI?!"

" Ja mitäs saisi olla? "
" Etkö sä oikeesti aio omaa poikaasi tervehtiä ? "
" MIRO?! "

Onni tulee..

" Onks kaikki hyvin, rakas ? "
" Mä .. Mä oon raskaana . "
" Mitä ? "
" Meille tulee vauva ! "

" Tuletko sä mun vaimokseni ? "
" Mitä ? Tottakai mä tulen ! "

Onni myös menee..

" Äiti, herää. "
" Elias, mä nukun "
" Iskä.. "
" Elias, turpa tukkoon, kello on kaks."
" Joku ampuu meidän rappukäytävässä .. "

" Kuulit sä ? ! "
" Mitä ? Hei , mä koetan nukkua ?"
" Ulkoa kuulu jotain "
" Sä oot vainoharhanen. "
" Enkä . Joku ajo kolarin ! "

.....

" Laita se ase pois, hullu, kuka sä olet? "
" No mutta etkö sä mua enää tunnista ? "
" SINÄ ! "

Now you're gone,
I wonder why
You left me here,
I think about it on, and on,
and on, and on, and on, again.
I know you're never coming back,
I hope that you can hear me
I'm waiting to hear from you.

- Voimia vielä sulle, Tanja, ja Jarkolle myös. Muista, että mulle saa soittaa milloin vaan, mihin kellon aikaan tahansa. Koittakaa pärjätä. Juu. Tehdään niin, soitellaan. Tulkaa ihmeessä käymään Suomessa, jos vaan jaksatte, meille voi tulla muutamaksi yök.. Ai muutatte takaisin, ja pidätte hautajaiset Suomessa? Tottakai me tullaan. Sano Jarkolle terveisiä ja osaanotot. Nähdään. Hei, Paula puhuu puhelimessa, keskellä olohuonetta, selkeästi järkyttyneenä, vilkaisen väsyneenä kelloon, mä haluaisin jo nukkumaan, kello on yli yksitoista. Vilkaisen Paulan vääristyneisiin, hyvin järkyttyneisiin, hieman lasittuneisiin kasvoihin, istun Helin vierellä sohvalla, Jiri menee jossain Heidin, rakkaansa kanssa. Lasse astelee Paulan vierelle huolestuneen näköisenä, laskien tuon harteille kätensä.
- Jarkon ja Isabellan poika, Miro.. On kuollut viime yönä, Paula sanoo hiljaisella, järkyttyneellä äänensävyllä. Musta tuntuu, että kaikki pysähtyy, ihan kaikki, koko maailma, kaikki äänet mun ympäriltä, kaikki on ihan paikoillaan. Mä räpytän pari kertaa mun silmiäni, ja toivon, että Paula kertoisi mahdollisimman pian vitsailevansa, mutta tuo ei tee niin, vaan niiskaisee vasten Lassen olkapäätä. Eihän Miro ja meidän perhe olla koskaan oltu kovin läheisiä, mutta silti, Paula järkyttyy kaikesta nykyään. Mutta mä lyön vetoa, että kaikkia muita järkyttyneempi olen mä. Huoneeseen syntyy syvä hiljaisuus.
- Mä meen .. Nukkuun, sanon hiljaa, nousten seisomaan, astellen mun huoneeseen, ja istahtaen pimeässä mun sängylle, katsahtaen ikkunasta ulos. Taivas on ihan tumma, ja täynnä tuikkivia tähtiä. Oletko sä yksi niistä tähdistä? Koukistan jalkani, mun silmiä kirveltää, mua ihan tosissaan meinaa itkettää. Tuntuu niin pahalta ajatella, että sun kuollessas, sä elit uskossa, että mä vihaan sua. Vaikka mä en koskaan vihannut sua. Nyt sä et tule enää koskaan takaisin, et haasta riitaa sun mahtipontisilla sanoillasi, enkä mä näe sun ilkikurista virnettä. Katselen hiljaa ulos ikkunasta.
- Mä toivon, että sä kuulet mua. Mä oon pahoillani niistä ajoista, joita me jaettiin. Mä olin idiootti, etkä säkään ollut mikään maailman ihanin ihminen mua kohtaan. Mutta mä haluan sun tietävän, että mä en oo koskaan vihannut sua. Aina, kun mä huusin sulle, ilkeilin sulle, tönin ja löin sua, sain sut melkein itkemään , niin aina mä mielessäni halveksin mua itseäni. Mä olin säälittävä tyyppi. Mutta mä ihailin sua aina, sun rohkeutta, sanavalmiutta ja sitä, miten sä puolustit itseäs, ja rakkaita, musta ei koskaan siihen oo ollut. Sä et antanut kenenkään tulla tielles, sä puskit sun tahdon läpi vaikka väkisin, ja Miro, se oli ihailtavaa. Anna mulle anteeks, kuiskaan hiljaa, vilkaisten taivaalle.

Until I do,
You're gone away,
I'm left alone,
A part of me is gone,
And I'm not moving on,
So wait for me
I know the day will come.

Silloin, kun mä tapasin sut, mä en olis uskottanut, että mä vuodattaisin kyyneliä sun vuoksi, kai sen vuoksi, että mä en ikinä kuvitellut sun olevan se, joka meistä lähtisi ensimmäisenä. Sä olit sellainen tyyppi, joka otti ilon irti pienistäkin hetkistä, sä et välittänyt, mitä muut sanoi, sä pidit kiinni omista mielipiteistäs , ja tosta itsevarmasta asenteestas, jota mä aina salaa ihannoin ja jota vasten aina näkyvästi kapinoin. Sä elit hetkessä, sä vaan kiisit menemään, ja välillä musta tuntui, ettei sua voi mikään pysäyttää, sut kuitenkin pysäytti joku, vaikka susta puhkui aina itsevarmuutta, tarmoa ja energiaa. Miksi? Siksi, koska maailma on epäreilu. Mä olen menettänyt mun isän ja Juulian, mutta tällästä tuskaa mä en ole tuntenut aiemmin. Mä kaipaan sua. Mä olin varma, että sä joskus palaat vielä Pihlajakadulle, ja ehkä meistä mahdollisesti ois voinut tulla ystäviä, sä oisit voinut opettaa mulle oikeen elämänasenteen. Kaadun hiljaa makoilemaan pimeässä huoneessa mun sängylleni, en mä ikinä uskonut, että mikään suhun liittyvä uutinen sais mut romahtamaan näin pahasti. Mitenköhän sun vanhemmat voi? Kyllä ne Miro sua rakasti, tosi paljon, vaikka sä et tuntunut sitä aina uskovan, melkein koskaan. Tää on väärin, niin väärin. Sä, jos joku oisit ansainnut pitkän elämän, koska sä olit taistelija, joku voima kuitenkin sai sut pysähtymään, etkä sä enää noussut. Mä en voi sitä hyväksyä. Kaivan yöpöydän laatikosta luokkakuvan , sitä katsoen pimeydessä. Sun silmät loistaa siinä kuvassa, kuten ne loisti aina, se ilkikurinen pilke silmäkulmassa, ja huulilla kujeileva virne. Sä olet niin aurinkoinen tässä kuvassa, täynnä elämäniloa, ja aurinkoisuutta. Pudistan päätäni hiljaa, mä olen oikeasti niin pahoillani kaikista niistä sanoista, jotka mä päästin ulos suustani. Mä en koskaan halunnut sulle mitään pahaa.

I wish I could have told you,
The things I kept inside,
But now I guess its just too late.
So many things remind me of you,
I hope that you can hear me,
I miss you,
This is goodbye,
One last time.

Sä olit mun sankari, juuri sellainen, mitä mäkin halusin olla, mutta mä en koskaan edes meinannut sanoa sitä sulle, anteeksi nyt siitäkin, paitsi että kohta sä kuolet siellä taivaassa, kun mä pyydän kaikesta anteeksi. Hypähdän istumaan toivonkipinä silmissäni, kun kuulen ulkoa moottoripyörän pärinää, kurotun katselemaan ulos , silmät loistaen kirkkaina toivosta, mutta ei, tietä pitkin täysillä menemään huristaa ihan vieras , limenvihreä mopo, kaasuttaen . Kuskikaan ei muistuta lainkaan sua, eikä toi pyörä sun punaista crossias, jota sä vaalit, kuin kalleinta aarrettas ,se se sulle varmasti olikin, mutta en mä tajunnut sitä aikaisemmin. Ootkohan sä onnellinen? Onkohan taivasta olemassa? Kyllä mä tahdon uskoa, että se on . Mä haluan nimittäin uskoa, että mä tapaan sut joskus siellä. En mä tiedä, koska, mutta vielä jonain päivänä. Ehkä me kaksikin voidaan silloin aloittaa alusta? Ja ehkä mä voin vihdoin kertoa, etten mä vihaa sua.

I'll meet you there,
No matter where life takes me to,
I'll meet you there,
And even if I need you here,
I'll meet you there.