Mustang lienee kaikille tuttu. Se tuli myyntiin vuonna 1965, mutta alan miehet erittelevät vielä 1964 ½ -mallin. Nyt ajettava auto on vuonna 2005 esitelty nk. viides sukupolvi.
Ajettava auto on vuoden 2005 mallia, mutta muutoksia vuoteen 2007 on tullut lähinnä varustelussa, joten teksti on edelleen ajan tasalla.
Moottori ja suorituskyky
Autossa on 4,6-litrainen kevytmetallinen bensa-V8. Siinä on kannen yläpuolinen nokka-akseli, mikä on maininnan arvoista siksi, että amerikkalaiset tekevät edelleen ohv-työntötankomoottoreitakin. Venttiileitä tässä versiossa on 3/sylinteri. Moottorin teho ilmoitetaan SAE-normin mukaisena, mutta käytännön merkitystä tällä ei ole: 221 kW (300 hv)/5 750 r/min. Vääntöä löytyy 435 Nm/4 500 r/min.
Amerikkalaiset valmistajat eivät yleensä ilmoita autoille suorituskykylukuja, ja Mustanginkin arvoja sain hieman kaivella. Parhaimmillaan autolehdet ovat kiihdyttäneet auton 60 mph eli 96 km/h nopeuteen 5,2 sekunnissa käsivalintaisella vaihteistolla. Tutkiessani vastaavien muiden autojen kiihtyvyyttä arvioisin automaatti-Mustangin kiihtyvän 6,5 sekunnin pintaan sataseen. Huippunopeus on rajoitettu 149 mph:iin eli 240 km/h:iin.
Näin suurella moottorilla auto tietysti liikkuu olosuhteista riippumatta ns. hyvin. Automaatti pitää kierrokset koko ajan hyvin alhaalla ja kaasua pitää antaa aika raskaalla jalalla kick-downia varten. Valmistajan mukaan automaatti on oppiva, mutta se ei millään tavalla koeajon aikana ilmennyt. Lisäksi automaatti toimii ”vanhanaikaisen” oloisesti: vaihdot ovat amerikkalaisittain mukavia ja vaihteisto valitsee moitteetta oikean vaihteen, mutta pieni nykäisy vaihtamishetkellä kyllä tuntuu.
Kori ja sisätilat
En jaksa lakata ihmettelemästä, miten pienet sisätilat amerikkalaiset saavat isoonkin koriin tehtyä. Mustang ei tee tästä poikkeusta. Auto on farmari-Lagunan mittainen, mutta se ei millään lailla tunnu sisätiloissa. Ainoastaan auton leveys tuntuu sisällä positiivisesti, mutta siitäkin osan vie leveä keskikonsoli.
Etuistuimet ovat erittäin mukavat ja hyvin muotoillut. Sen sijaan ne eivät juurikaan anna sivutukea, joten mutkatiellä kuljettaja hakee tukea ovesta, keskikonsolista tai ohjauspyörästä. Ajoasento on hieman puutteellinen, koska ratissa ei ole etäisyyssäätöä. Myös kuljettajan istuin on ala-asennossaankin korkeahkolla, eikä sitä voi siirtää tarpeeksi kauaksi eteen, koska polvet ottavat kiinni ohjauspylvääseen. Ajoasento on rantabulevardicruisailutyyppinen.
Takana tilanne vain heikkenee: tilaa ei ole muuten kuin leveyssuuntaan. Varvastilaa on naftisti, polvitilaa ei sitäkään vähää ja pää ottaa kattoon lyhyehkölläkin ihmisellä. Vaikka itse istuimet ovat erittäin mukavat kuppi-istuinmalliset ja istuma-asento poikkeuksellisen hyvä, on takaistuin lapsille ja tilapäiskäyttöön. Myös kulkuaukko taakse on ahtaahko.
Tavaratilan vetoisuudeksi ilmoitetaan 370 litraa, eikä tilaa enempää olekaan. Nostokynnys on korkea ja kuormausaukko pieni, koska takavalot ovat perälaudassa eivätkä tavaratilan kannessa. Muoto on hieman hassu, mutta tila on pitkä ja – uskomatonta, mutta totta – takaistuimen selkänojat kaatuvat!
Yhteenvetona siis ahtaat tilat, mutta auton tyypin huomioon ottaen kai hyväksyttävät.
Varustelu, hallintalaitteet ja sisustus
GT Premium on malliston korkein varustelutaso. Lisävarusteina saa lähinnä paremmat stereot (”Shaker 1000”), sisustuksen väripaketin ja vuoden 2007 malliin myös navigaattorin. Puutelistalle jää istuinlämmitys ja yllättäen automaattinen ilmastointi, jota ei saa edes lisävarusteena; manuaalinen ilmastointi on vakiovaruste.
Hallintalaitteet ovat hyvin normaalit, mittarit selkeät ja ohjaamoergonomia on moitteeton. Eurooppalaisiin ja japanilaisiin tottunut ajelee Mustangilla ilman mitään opettelua.
Merkille pantavaa on myös, että coupe-korista huolimatta Mustangista on erittäin hyvä näkyvyys kaikkialle paitsi taakse: korkea perä ja takaspoileri peittävät ikävästi takana tulevan liikenteen. Sen sijaan poikkeuksellisen avarat sivupeilit parantavat tilannetta, ja liikennettä seuraakin enemmän niistä.
Materiaaleista paistaa kautta linjan halpuus. Ei se mitään, ne ovat siistejä ja viimeistelyssä ja työn laadussa ei ole moitteen sijaa. Nitinötä tai natinoita ei kuulu.
Ajettavuus, alusta ja melutaso
Artikkelien perusteella ennakko-odotukset Mustangista olivat mukavuus ja kuitenkin asiallinen ajettavuus, sillä useissa lehdissä Mustangilla on ajettu hyviä kierrosaikoja radalla. Totuus on hieman toinen.
Alusta on kovahko ja renkaat kumahtelevat. Sinällään jousitusmukavuus on ihan OK, mutta ennen kaikkea renkaat ovat kovat (Pirelli P Zero) ja erilaiset töyssyt tuntuvat läpi. Mitalin toinen puoli on, ettei Mustang ole amerikkalaisen lelluva tai keinuva oikeastaan vähääkään. Vain kiihdytyksessä nokka vähän nousee ja jarrutuksessa nyökkää.
Ohjaus on nopea ja tarkka, joskaan ei tunnokas. Moottoritiellä ohjaus reagoi jopa liian nopeasti: keskellä ei ole ”löysää”. Mutkateillä Mustangia tuo aivan epäamerikkalaisen nopeasti: pito on erinomainen ja auto tottelee ohjausta nöyrästi. Lisähavaintona sama kuin monessa muussa suorituskykyisessä autossa: mitä kovempaa autoa ajaa, sen paremmin se käyttäytyy oikein huutaen lisää nopeutta. Tämä ilmeni sekä moottoriteillä että sivuteillä.
Taajamassa Mustang on OK ajettava johtuen automaatista ja kevyestä ohjauksesta sekä jo mainitusta hyvästä näkyvyydestä. Suurin vaikeus tulee auton leveydestä, joka vaatii tottumista. Toinen seikka on lähdössä yllättävän paljon luistava automaatti, josta johtuen liikkeellelähtö nopeaan rakoon vaatii hieman ennakointia. Jarrupoljinta pitää painaa harvinaisen voimakkaasti parhaan hidastuvuuden saavuttamiseksi, mutta muuten jarrut ovat tehokkaat ja varsin tunnokkaat eli jarrutuksista ei tule nyökkiviä tai äkkinäisiä.
Melutasoon vaikuttaa pahiten rengastus: erityisesti karkealla pinnalla renkaat ovat erittäin jyrisevät. Tasaisella asfaltilla huomaa, että kovassakin nopeudessa Mustang on varsin hiljainen. Tuuli ei ala suhista eikä moottorista tai voimansiirrosta tule ylimääräisiä ääniä. Osaltaan tähän vaikuttanee harvinaisen pitkä automaatin ylivaihde.
Kilpailuasetelma
Mustangia ei tuoda Suomeen. Pikahaulla löysin netistä autoja haarukassa 60 000 € - 70 000 €. Mitäpä autoja voisin Mustangin kilpailijaksi nimetä? Vastaavan tyyppisiä V8-coupeita löytyy esim. BMW 650i: 119 800 € ja Jaguar XK Coupe: 132 500 €. Mustangin saa siis puolella hintaa, mutta tuskinpa se BMW:n tai Jaguarin ostajalle vaihtoehto on. Hieman eri sarjassa olisi neliovinen Chrysler 300C 5.7 Hemi V8: 62 900 €.
30.5.2007 Lasse Schauman
*autokuume vaivaa*