En syytä sinua särystä
Lähdit kauneimmalla tavalla
En sano, että se olet sinä,
Joka saa minut tuntemaan näin
Vaan sydän ja sielu ja ruumis ja aivot
Saavat minut hulluksi, mutta tuuli ja maa,
ja tuli ja sade pysyvät aina samoina
Kun leijun hetken tuulessa
Tuoden etäisyyttä kaikkeen
Kun istun tulen ääressä
Ja katselen kaatosateeseen
En väitä että kaikki on sinun syytäsi
Luulen minussakin olleen vikaa
Mutta kun en ikinä tiennyt
Rakastuvani sinuun heti alusta alkaen
Sydämessäni on aukko ja kehyksissä kuva
Ne saavat minut järjiltäni
Mutta tuuli ja maa ja tuli ja sade
Pysyvät aina samoina
En ikinä syyttäisi sinua sydänsuruista
En ikinä syyttäisi sinua kyynelistä
Syytän itsepäistä sydäntäni, sieluani, ruumistani
Kaikki ympärilläni pysyy samana
Tapahtuipa mitä vain
♥