En just tykkää kovinkaan paljoa elämästäni.
Ja tavallaan tykkään.
Olen lähentynyt hirveästi muutaman ystävän kanssa ~~ kiitos heille siitä.
.. ja muutaman kanssa olemme kuin emme enään edes tuntisi.
Mitään säpinää elämässä ei ole enään. Mihin se kaikki hävisi?
Vanhapiika työnarkomaani jo tässä iässä, siis.
Onneksi sain vuoden ajan kokea, millaista on olla joku muu kuin "Ei kukaan". Olla joku jollekin.
Nyt olen joku vain neljälle tassulle ja neljälle kaviolle <3
Ne rakastaa mua tälläsenä kun olen.