30.5. 2017. "Nasa aikoo ensi kesänä lähettää avaruusaluksen aurinkoa kiertävälle radalle. Luotaimen kiertorata olisi niin lähellä aurinkoa, että se Nasan ilmoituksen mukaan "koskettaa aurinkoa"."
<-- 1. temppu, jonka tekisin, jos yrittäisin matkata ajassa taaksepäin. En tiedä, olisiko muitakin (materiaalisemmasta päästä) temppu-vaihtoehtoja. Hulluja ajatuksia, varsinkin tämä aurinkojuttu. :) vaikka ainakin jokin liikkuu ajassa taaksepäin.
(Laittaa jo tänä kesänä, ja sanoo sitten, jos se jollain ilveellä palaakin sieltä, että no niin, se on se ensi kesän luotain. Kun eihän tässä edes tiedä, onko "ensi kesä" tänä vuonna vai ensi vuonna.)
__________________________________________
Katselin galaksien kuvia. Eipä tuo juuri eroa pienemmästä elämästä.
Oikeasti, vanha elämä, yorgiat ja muut, ovat aivan sitä samaa. Alkueläimet synnytetään samalla tavalla, kuin muna, joka tehdään galaksin keskelle. Siltä se ainakin näyttää. Ne munivat, galaksit, oikeastaan - veikkaukseni, katsottuani 2 päivänä galaksien kuvia. Galaksi näyttää olevan yhtä kuin muutamiksi matomaisiksi elämänrakentajiksi ryhmittyvä aine. Siihen tulee valo ja loiste. En tiedä meneekö jossain vikaan, yritän hahmottaa mokomia kiehkuroita. Mielestäni olen useammin oikeassa kuin väärässä. :)
Oletan että kuvassa on galaksin keskusta? Kuin ikkuna toiseen maailmaan.
Ehkä kuva on tietokoneen tekemä... mikä lie? Olkoon mikä tahansa.
Mustien rakentajien valaistu muna. Kymmenistä kynsistä hehkuvat suuret voimat. Katsokaa reunaa: kuin ampiaisen suu tai paremminkin lakan marjan suojalehdet, joiden sisällä
puna-ailakin siemenkoppa, josta kuva tuossa -->
Olkoon mitä tahansa, minusta se muistuttaa sammalen elämää. Kai sitä ohjaa aineen alkuvoimat, syntymän ja kuoleman näköiset tapahtumat muuttuvat syntymäksi ja kuolemaksi. Tai kun ne samat tapahtuvat meille itsellemme, nimitämme niitä syntymäksi, elämäksi ja kuolemaksi. Biologien täytyy katsoa noita kuvia.
Välihöpinä, ikkunasta, joka ei ole ikkuna -->
Helkutti, ehkä nuo jotka katsovat valosta kalvon läpi meitä, ovat hitsaamassa uudelleen reikää meidän pesään, ja meidän mustat elämänrakentajat ovat tukkimassa vasta sitä entistä reikää oranssilla kalvolla?! :D [Me elämme jätti-hyönteis-pesässä, perkule!] Voidaan me olla aivan hyvin jokin muna, jonka hunajaa jättiotus havittelee. Sitä ei tiedä kukaan, minne tuo kaikki jatkuu suureen päin. Ehkä me olemme niille rikkomaton muna. Tai multapaakku, johon yrittää juurensa tunkea. Tai, ravintopallo niiden toukille. Entä jos ne ovat jo laskeneet tänne jotain, ja ... entä jos nuo mustat matosemme ovatkin niitä ulkopuolisen toukkia... tai olemme jonkin laboratorion kasvatus- ja risteytys- koemuna... Se olisi rakentanut jotain... alkuaineita tai ties mitä. JOS tuo olisi ikkuna OIKEASTI SUUREEN maailmaan. Ei se ole. -->
Elämän kaavan mukaan kuvan hehkuva "ikkuna" on mustien suurten elämänrakentajien tekemä, energiaa uhkuva muna, tuon (reunoiltaan mustan/mustapintaisen/loistamattoman) galaksin keskusta, jatkumon seuraava sukupolvi. Onko tuo näköharha, vai onko munan sisällä jokin suuri otus? Ehkä siellä kypsyy uusi sellainen "saitana", iso elämänkehän puolikas, joka elää pimeänä? Ihmisillä ei taida oikeasti olla (ollut) aavistustakaan siitä, mitä avaruudessa tapahtuu! :)
Ihmeen hienoja nuo mustat suuret elämänrakentajat tai isommista keskustaan suuntaavat putki-osat. Kuin koneita, tuo suu-osa. Eivät ne ole mitään epämääräisiä ainesäkkejä. Sanoin jo tuolla aiemmin, että sammalen valkoisen kammion rakentavat sellaiset jotkin rivissä olevat "suut"... ne koskettavat siihen kammion/munan pintaan, rakentavat sen munan kuoren ja sisällön, kuihtuvat ja jäävät paikalleen rakentamisen jälkeen. Sama juttu.
______________________________________
Tutkin lisää numeroita myöhemmin, mutta keksin tässä tämän, että
vasen pikkurilli: vis/vas: Mikä osoittaa vinosti taivasta kohti? vastaus:
oikea pikkurilli: TI-kaphuu(t). Olisiko foinikialaisten kapha. Kapuaa. Puu= pou vou vuu vjuu =view. Kaphu olisi siis sekä kapuaa ylös, että ylempi osa.
(Maori: tiketike-pou = korkea seiväs. Tikapuu, hyvin vanha sana.)
(Maori: ainen = naiset)
(Maori: tarttua = taareta)
(Hawaiji: ili. Meillä se on ihmisen ja maapallon pinta)
(Hawaiji: pahee = liukas. Tarkoittaa pahee liukas saitana :) jonka käsitän liittyvän luonnottoman pyöreään ympyrään, limaan, mustekalaan, jäähän, liukkauteen, ansaan, hautaan, ehkä mätänemiseen?, kummituksiin, haamuihin ja varjoon. Sanat saita ja tarkka ... voidaan käyttää kuvaamaan samaa ominaisuutta, eli pihiyttä ja säästäväisyyttä, eikö sitä taloudellisuudeksikin melkein nimitetä. Tarkka (laskettu) linja, jota ympyrä kaartuu. Sekö siinä on, syynä, että [oman tarkan linjansa] ihminen on [muille saita]? Liittyyköhän 8 saitana mitään vuodenaikoihin... ensin kytätään jokainen auringon säde, ja sitten todetaan saitanaksi. Mielestäni 8 kuvaa liukasta väistöä, uku iku iktos, niinkuin kelluva esine tekee, jota uku tarkoittaa. Väistö on torjuntaa, ja uku on myös torjuntaa, nimittäin kaiku. Oliko se aktal vai mikä se "takaisin"-sana oli... (Sitten voisi ajatella, että liittykö se itämaisiin itsepuolustuslajeihinkin... saitana on sellainen, josta ei saa otetta :) (tai jolta ei saa otettua)
Mitä kauemmaksi menee, paikassa tai ajassa, sitä selvempää suomea. :D
__________