Sinä olit sellaista vettä, josta ei saa kiinni
juuri niin kylmää, että sen tunnistaa virtaavaksi
Naamiaisissa sinä ristiinnaulitset itsesi ristille väärinpäin
sillä haluat pitää persoonasi läsnä
Kun tämä päättyy, sinä istut katkomassa luita
naps naps naps
Kylkiluu kerrallaan
sinä opit rakastamaan sairaalloisesti omaa mukavuusaluettasi
ja miten helppoa se olikaan vain vedota
viiteensataan surupukuun vaatekaapissasi,
jotka oli kaikki varattu omia hautajaisiasi varten
Minä rakastan sinua
mutta en voi sietää marttyyreita
Mutta eihän minulla ole mitään sanottavaa
joten kai minä voisin olla tuo kritiikin taakse piiloutuva säälittävä ihminen
ja väittää vastaan niinkuin keskustelussa kuuluukin.
Niinhän sinä sen halusit