IRC-Galleria

mistä lie tuommonenki otsikko tuli mieleen... tänään on kuiteski taas edessä yksinäinen ilta kun Janne on yhä Saksan reissussa.. ei minusta kyllä olis enää yh:ksi! toivottavasti se tulee sieltä hengissä takas eikä kone putoa...


Tänään on taas ollu semmonen ihme päivä. kamala vitutus iski päälle kun muksut ei totellu mitään ja ei kerenny ees syömään kun vauvakin oli hereillä niin monta tuntia putkeen ja ei hetkeksikään saanu mennä vierestä pois... onneksi kuitenki vähän paremmin sai yöllä nukutuksi.. parina yönä ollu sellasta neljää tuntia kun en oo saanu unta ku joskus 2-3 aikaan yöllä ja sit on pitäny nousta muksujen kans ylös kuudelta tai seitsemältä.

muksut kyllä melkein kaikki nukkuneet sellasta 10-12 tuntia yössä, jopa vauva. mie oon ihan huuli pyöreänä, kun se nyt niin hyvin nukkuu, mutta en valita! :D

viime yönä sain unen päästä kiinni jo yheltä, saavutus sekin.. herättiin puol kasilta kun minun äiti soitti. pirulainen. oltais varmaan saatu ainaki puol tuntia vielä nukkua jos ei ois alkanu soitteleen... lapset oli ihanan unisia vielä aamullaki ja Santeri kyllä heräsi vasta kahdeksan jälkeen. siitä alko jo se vitutus sitte, kun olin kyllä suht virkeä kuuden tunnin unien jälkeen mutta kun sen puhelun jälkeen kerkesin mennä takas nukkumaan hetkeksi aikaa niin heti vauva heräs kun olin nukahtaa. mikään ole sen ärsyttävämpää.. no mutta, pakkohan se on äiti-ihmisen koittaa käyttäytyä ihmisiksi vaikka väsy oliski ja kärty haisiski. nuo isommat ipanat on kyllä ihan mahottomia, kun ei ne usko mitään mitä minä niille sanon vaikka koitan pitää kuria kaikilla lain sallimilla tavoilla. ei auta mikään ei. mutta iskällä on äänessä niin paljon auktoriteettiä että sitä kyllä totellaan.. salaliitto... inhottaa olla tämmönen babyface, kun ääniki on ku ala-astelaisella. siitä on hyötyä vain silloin kun puhelinmyyjät kysyy että "onko sulla äiti tai isi kotona" ja voi sanoa että ei! XD

no juu, ja loppu kevennys: Santeri nukahti ruokapöytään! pää lautasenreunalla. :D ei jätkä suostunu päiviksille. suuttu sitte ku nostin sen siitä lautaselta pois ja aattelin että nukkukoot sylissä hetken mutta sänkyyn ei kyllä enää pääse päiviksille niin myöhään. syömään se sitte vielä meni ja nyt on taas virkeä kuin peipponen. menisköhän nyt helpommin yöunille sitte.. :P jokohan sillä nyt sitte tuli se ikä ettei nuku enää päiviksiä.. Rebsulla se tuli lähempänä kolmea vuotta..


maria

ps. no nyt soi päässä: "ei yksinäinen unta saa..."
...se on kyllä jo vähän huolestuttavaa, kun opinnot on venyneet niin paljon että päässä alkaa soida "what's another year..." :P

Ajattelin sitte paukauttaa tänne, kun täällä saapi niin mahoton kuvia näkösälle. Ei se nyt tietenkään älyttömän ihanaa ole että ihan tuntemattomatkin niitä katselee, mutta ei jaksa olla nipo. ja minähän olen niin tylsä että ei kukaan jaksa kaikkia kattoa. Eihän mulla ole edes mitään harrastuksia. Kunhan palloilen pentujen kans ja luen kirjaa pari sivua silloin ku kerkiän. Nyt olen tutustumassa Nora Robertsin tuotantoon. dekkarit ei oikein sovellu tähän sivu silloin ku kerkiän-lukutapaan.

Tänään, tai siis eilen (su 18.3.07) janne lähti Saksaan opiskelemaan nosturien saloja. Lensi ekaa kertaa ja on etelämpänä ku mitä ikinä ennen. sitä kovasti jänskätti vaikka oli niin pokkana ku lähti. miehet! kauhea migreeni oli koko aamun ku yöllä nukkunu huonosti jännittyneenä ja viime viikolla sanoikin kerran että lento jännittää, mutta tänään ku kysyin niin ei mitään puhettakaan. Meikäläinen nähny hereillä painajaisia että se kone putoaa...
niin ja siis toisaaltahan minun pitäis kai ajatella, että ihana saada lomaa siitä kärtymakkarasta. se on ihan mahoton aina tähän vuoden aikaan. mutta ei. yleensä se erossa kirjottaa mulle ihania romanttisia viestejä, mutta nyt ei mitään. ei oo kiva. täällä sitte yksinäisenä ja stressaantuneena oon syöny päivässä ihan himona suklaata, vaikka viimeisen 2 viikon aikana oon onistunu olemaan ihan ilman ja laihtumaan vyötäröltä 4 senttiä lisääntyneen kävelyn ja perfect burnereiden avulla...ärgh..

Muksutki ollu ihan hyperaktiivisia tänään ku koko päivän kaikilla ollu rytmit sekasin Jannen lähdön takia. vauvanki sai nukahtamaan vain auton turvaistuimeen ja sitten se kuorsasi siinä niin että kuulosti ihan kevarilta. :D ei se sitte enää kun siirsin sänkyyn...

jokohan mie saisin unen päästä kiinni :O pitäis jaksaa huomenna nousta ylöski noitten kans...