neljätoista ja puol vuotta pistää vähän miettimään/
Mistä ollaan tultukaan ja missä onkaan tieni pää/
Lapsuudesta nuoruuteen, nuoruudest lapsuuteen/
Sanoista tekoihin ja teoista vastuuseen/
Kymmenisen vuotiaana ilman huolen häivää/
Ulkona telmittiin ja tehtii konnankoukkuja/
Joista monta kertaa taidettii me pulaan joutua/
Salaa nurkan takan sauhuttelut ja äidin puhuttelut/
Siitäkin on muutamisen vuotta muistot himmenee/
]Mut ne palaa takas aina kun silmät kii menee/
Multisilta, paikka mistä kaikki alotettii/
Ystävät löydettiin vaik osa niistä kadotettiin/
Tahdo en siis unohtaa et tiimissä mennää/
Mä kii pidän sentää vaik aika siivillä lentää/
Matka jatkuu, en pysähtyä saata/
Mä tahdon vielä paljon kokemuksii saada/
Ajat muuttuu, kello tikittää/
Aika mun ohitseni vilistää/
Pistän joka hetken talteen/
Kunnes mun arkkuni aukee/
Annan kyyneleen poskeni taas kastella /
Vielä ei oo aika mun arkkua maahan laskea/
Ikää tuli lisää barbit vaihtu frendeihi/
Kavereiden kanssa sitä painittii ja telmittii/
Jätkät alko kiinnostaa ja yläaste hurahti/
Mut jotenki vaan tuntu et mun mieshommat vaan kusahti/
Mä en kai vaan ollut sitten tarpeeks koskaan esillä/
Mut pienest pitäen päätin jo etten ala esittään/
Mä mitään muuta mitä oon, vaan pidän jutut aitona/
Aitoutta on harvassa siks pidin sitä taitoa/
Yllä jatkuvasti toiset tykästy mun luonteesee/
Aika ei venaa ketään mut ei meikäkää voi odottaa/
Vaikkei halutulla tavalla kaikki vieläkää mulla aina rullannu
Mut jotenkin vaan elämä raiteilleen sitten sutjaantu/