Onko inhottavampaa tunnetta kuin riittämättömyys, epävarmuus ja rakkaus?
Purin itseäin kieleen
En voinut tehdä muutakaan
Ajatus sopimaton
Piti tukahduttaa edes jotenkin
Pahoittelut ei auttaisi jälkeenpäin
Sun ymmärrys ei riittäis kuitenkaan
Erittäin hyvin tiedän
Sun on aina oltava oikeessa
Useimmiten en jaksa
Väitellä sua vastaan vaikka haluisin
Sä et oppisi virheistäsi kuitenkaan
Etenkään kun et niitä huomaa
Näe minut tässä, sitä toivoisin
Samat tarpeet lienee muillakin
Teet minusta liian pelokkaan
Vaikka se on täysin turhaa
Sinun tahtosi ei oo yhteinen
Oon vielä toistaiseksi eri ihminen
Teet minusta liian varovaisen
Jotenkin lamaantuneen
Miten tasoihin tullaan
Miten pidetään puoliaan
Jos toinen on ilmaa
Ja toinen mielestään aina oikeessa
Sä et kuule minua kuitenkaan
Vaikka minussa kaikki sinulle huutaa