IRC-Galleria

Kannabis jakaa Eurooppaa
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/1135238919868

Virve Kähkönen / HS

http://www.hs.fi/kuvat/iso_webkuva/1135238920107.jpeg

Asiakas rullasi marihuanasätkää Dutch Experience Cafessa Manchesterissa 2002.

Napoleon Bonaparte teki sen ensimmäisenä: määräsi kolme kuukautta vankeutta sotilaille, jotka polttivat tai joivat kannabistuotteita.

Vain pari vuotta Egyptin valloitusretken jälkeen annettu määräys oli tiettävästi ensimmäinen kannabista koskeva rikoslaki. Oli vuosi 1800, ja Napoleon voimansa tunnossa.

Kannabistuotteita on käytetty erilaisiin tarkoituksiin tuhansia vuosia, mutta Euroopassa niiden käyttö rajoittui pitkään pienen eliitin sekä Afrikan maiden ja Intian kanssa tekemisissä olevien ihmisten huviksi. Tällaisia ihmisiä olivat myös Napoleonin sotilaat.

Ennen toista maailmansotaa kannabistuotteet tunnettiin Euroopassa lähinnä lääkeaineina, ja niiden rajoituksetkin liittyivät lääkekäyttöön.

Nykyään kannabisruohon ja -hartsin kasvatus sekä valmistus huumausainekäyttöön on kielletty kaikkialla Euroopassa.

Kiellot eivät ole purreet päättäjien toivomalla tavalla, vaan kannabiksesta on tullut Euroopan eniten käytetty laiton aine.

Joka viides eurooppalainen aikuinen on kokeillut joskus, ja yli 13 miljoonaa eurooppalaista on käyttänyt kannabista kuluneen kuukauden aikana, kertoo Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) julkaisema laaja raportti.

Euroopassa kulutetaan sekä itse kasvatettua että muualta rahdattua kannabista. Kasvin kukinnoista kuivattava marihuana on halvinta Espanjassa ja kalleinta Norjassa.

Marihuanan grammahinta asettuu Euroopassa keskimäärin 5–11 euroon EMCDDA:n tietojen mukaan. Kannabiksen hartsista valmistettavan hasiksen hinta on samaa luokkaa. Hasista tuodaan Eurooppaan pääasiassa Marokosta, mutta myös Afganistan on lisännyt markkinaosuuttaan.

Vaikka lainsäädännöllinen pohja on sama, Eurooppa on kaikkea muuta kuin yhtenäinen rintama suhteessa huumausaineeseen. Osassa maista, kuten Suomessa ja Ruotsissa, käytöstä ja pientenkin määrien hallussapidosta seuraa rangaistus, toisaalla taas ei.

Innokkaimpia pilven polttelijoita ovat tutkimusten mukaan tanskalaiset nuoret aikuiset, mutta vapaan huumausainepolitiikan tunnetuin lipunkantaja on kannabistuotteita myyvien coffee shop -kahviloiden pilkuttama Hollanti.

Maassa on arviolta 750 erityisen toimiluvan tarvitsevia, huumausainetta myyviä kahvilabaareja. Ne vetävät Hollantiin joukoittain turisteja muualta Euroopasta.

Erityisesti naapurimaat ovat arvostelleet Hollannin vapaata huumepolitiikkaa, vaikka suurin osa näissä maissa kulutetusta kannabiksesta onkin ostettu muualta kuin hollantilaisesta erikoiskahvilasta.

Hollantilaisnuoret näyttäisivät myös käyttävän vähemmän kannabistuotteita kuin monien naapurimaiden nuoriso.

Useat eurooppalaiset valtiot ovat pehmentäneet suhtautumistaan kiisteltyyn kannabikseen ja siirtyneet vankeustuomioiden jakamisesta pehmeämpiin rangaistuksiin ja hoitoonohjaukseen.

Toisaalta valtioiden sisällä tapahtuu koko ajan myös tiukennuksia, kuten esimerkiksi viime vuonna, kun Hollannin kahvilat pakotettiin valitsemaan alkoholin- ja kannabiksenmyynnin välillä.

Kahviloiden omistajat ovat olleet pöyristyneitä uusista säännöistä, kuten myös heinäkuun alussa hyväksytystä tupakkalaista. Sen seurauksena tupakkapohjaisten marihuanasätkien polttaminen päättyi coffee shopeissa.

Puheenjohtaja Mark Jacobsen kahvilanomistajien yhdistyksestä totesi Guardianille, että tarkastajien täytyy vastaisuudessa tutkia jokainen marihuanasavuke erikseen tupakan varalta. "Se on absurdia. Muissa maissa he tarkastavat, onko tupakassasi marihuanaa, mutta täällä katsotaan, onko marihuanassasi tupakkaa."

http://www.hs.fi/kuvat/pieni_webkuva/1135238919886.jpeg


"Samanhintaista kuin pussikaljoittelu"
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/1135238919751

Helsinkiläinen Joonas (nimi muutettu), 26, kokeili pilveä ensimmäistä kertaa kymmenisen vuotta sitten serkun marihuanasavukkeesta.

Varsinaisesti pilven makuun Joonas pääsi kuitenkin vasta parin vuoden kuluttua matkustellessaan Lähi-idässä. "Siellä se oli niin normaali asia. Eikä juominen ole koskaan ollut minun juttuni, olin aina baarissakin selvin päin."

Joonas on yliopisto-opiskelija, käy töissä ja aina iltaisin – jos ei ole mitään erityisiä menoja – sytyttää marihuanasavukkeen.

Myös baarissa Joonas polttaa avoimesti. "Helsingissä voi poltella missä vain, ei ketään kiinnosta toisten asiat. Jos olen menossa elokuviin, poltan Tennispalatsin edessä, jos salille, poltan siinä salin ovilla."

"Yhden kerran on tultu baarissa sanomaan, että voisitko tehdä tuota ulkona."

Joonaksella on kännykässään puhelinnumeroita ihmisille, joilta hän hankkii kannabista. Jos myyjät eivät ole tavoitettavissa, hän tietää baareja, joissa kauppa käy. "Kalliosta sitä löytyy tosi helposti."

Kannabiksen kotikasvatus on yleistä Helsingissä, joten markkinoilla oleva, kasvin kukinnoista kuivattu marihuana on usein kotimaista. Sen sijaan kannabiksen hartsista valmistettu hasis on tuontitavaraa.

Eurooppalaisnuoret suosivat usein kotikasvatettua marihuanaa, koska eivät halua tukea järjestäytynyttä rikollisuutta ja pitävät hasista kakkoslaadun tavarana.

"Kasvattajat saattavat myydä ruohoa kavereilleen kymmenellä eurolla grammalta. Mutta heti, jos tulee välikäsiä, hinta nousee parilla eurolla. Ja baareissa ulkomaalaiset pyytävät 15–20 euroa grammalta."

"Grammalla viettää mukavan illan. Jos sitä vertaa alkoholin hintaan, niin se tulee samanhintaiseksi kuin pussikaljoittelu."

Joonas pitää pilven polttelusta, mutta ei "pilven hehkuttamisesta ja ihannoinnista".

"Kavahdan sellaisia tyyppejä, joille se on liian suuressa osassa. Itse haluan pitää sen sivuosassa elämässäni."

Tupakka ja alkoholi koukuttavat enemmän
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/1135238919749

Kannabis on monin tavoin turvallisempi aine kuin tupakka ja alkoholi, väittää tutkija Robin Roomin. Roomin tutki kannabiksen terveysvaikutuksia EMCDDA:n raporttia varten.

Kannabis aiheuttaa vähemmän riippuvuutta kuin laillisiksi määritellyt alkoholi ja tupakka. Myös sen päihdyttävä vaikutus on heikompi kuin alkoholin.

Lisäksi alkoholi ja tupakka vaarantavat terveyttä merkittävästi enemmän. Alkoholi aiheuttaa myös paljon sosiaalisia vaaratilanteita, kuten tappeluita ja rikollisuutta.

Roomin mukaan on selvää, että tupakka ja alkoholi ovat alisäänneltyjä nykyisessä kansainvälisessä huumevalvonnassa ja sääntöjärjestelmissä, kun taas kannabiksen rajoitukset ovat liian tiukkoja.

Useimmat lopettavat kannabiksen käytön viimeistään kolmikymppisinä, eivätkä koe minkäänlaisia kielteisiä vaikutuksia.

Säännöllisellä kannabiksen polttelulla on kuitenkin todettu olevan yhteys hengityselinten sairauksiin, syöpään ja sikiön kehityshäiriöihin. Viime aikoina on tutkittu paljon kannabiksen vaikutuksia psykoosin ja masennuksen kehittymiseen.

On myös huomattu, että yhä useammat jatkavat pilven polttelua keski-ikäisiksi saakka.

EMCDDA:n raportissa todetaankin, että käytön vaikutuksia julkiseen terveyteen täytyy arvioida pitkällä tähtäimellä.

Lähde:www.takku.net